Toimeentulotukiasiakkaiden elinolot ja sosiaalityö 1996

Tutkimuksessa kartoitettiin toimeentulotukiasiakkaiden elinolosuhteita, elinolojen ja elämisen kokemista sekä asiakassuhdetta ja sosiaalityötä. Ensin kysyttiin lapsuuteen ja lapsuudenkotiin liittyen mm. kenen kanssa asiakas eli pääosan lapsuudestaan ja esiintyikö perheessä vakavia ristiriitaisuuksia tai alkoholiongelmia. Edelleen tiedusteltiin, kuinka monta kertaa asiakas on muuttanut elämänsä aikana ja miksi. Terveydentilaa kartoitettiin muun muassa kysymällä työkykyä alentavista sairauksista sekä asiakkaalla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleista erilaisista vaivoista. Lisäksi kysyttiin, mitä terveyspalveluja vastaajan ruokakunta on käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana. Kysymyksillä asumismuodosta, asunnon tyypistä, huoneiden lukumäärästä ja varustelutasosta selvitettiin asuinolosuhteita. Asiakkaiden työ- ja työttömyyshistoriaa tutkittiin kysymällä muun muassa nykyistä toimintaa, työttömyyden kestoa ja syitä. Kestokulutushyödykkeiden (mm. kännykkä, videot, automaattipesukone, päivittäislehtitilaus ja tietokone) omistamista tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, onko asiakkaalla tai hänen perheellään säännöllisesti taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: julkisten kulkuneuvojen ja terveyspalvelujen käyttö, päivittäistavaroiden osto ja monipuolinen ravinto. Myös edellisissä eduskuntavaaleissa äänestämistä kartoitettiin. Asiakkaat arvioivat perhe- ja ystävyyssuhteitaan ja erittelivät elämäntapahtumiaan kuluneiden 12 kuukauden ajalta. He punnitsivat elintasoaan ja tyytyväisyyttään nykyiseen elämäntilanteeseensa. Haastattelun lopuksi selvitettiin kokemuksia sosiaalityön asiakkaana olemisesta kysymällä mm. miltä tuntui ensimmäisellä kerralla tulla sosiaalitoimistoon, haluaako henkilö keskustella muusta kuin taloudellisesta tilanteestaan ja millainen olisi parempi sosiaalitoimisto. Erilaisin väitelausein kartoitettiin vastaajien näkemyksiä mm. ylivelkaantumisesta, vaikutusmahdollisuuksista ja toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijät täydensivät haastattelun jälkeen asiakassuhdetta koskevia tietoja: ruokakunnan toimeentulolähde, asiakassuhteen kesto ja säännöllisyys sekä asiointikerralla tehdyt toimenpiteet (esim. toimeentulolaskelma ja tuen jakaminen, keskustelu ja neuvonta lastenkasvatus ja -huoltoasioissa sekä kotikäynti). He erittelivät myös mm. asiakasruokakunnan toimeentulovaikeuksien osatekijöitä. Sosiaalityöntekijät pohtivat, miten hyvin haastateltua asiakasta voidaan auttaa sosiaalihuollon toimenpitein. Lopuksi kysyttiin, onko asiakas paluumuuttaja tai pakolainen. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, ruokakunnan rakenne, koulutus sekä puolison koulutus ja pääasiallinen toiminta.

本研究旨在详尽探究救济客户的生活状况、生活体验以及客户关系与社会工作的关联。首先，调查内容涉及童年及其家庭背景，例如客户在童年时期的主要生活伙伴，以及家庭中是否存在严重的矛盾或酒精依赖问题。随后，调查了客户在其一生中搬迁的次数及其原因。健康状况的调查包括询问降低劳动能力的疾病以及客户在过去12个月内遭遇的各种疾病。此外，还询问了客户的家庭在过去半年内使用的健康服务。通过询问居住方式、住房类型、房间数量和设备水平等问题，调查了居住条件。对客户的职业和失业历史进行了研究，包括询问当前活动、失业持续时间和原因。调查了耐用消费品（如手机、录像机、自动洗衣机、日报订阅和电脑）的拥有情况。进一步询问了客户或其家庭是否在以下情况下经常面临经济困难：使用公共交通和医疗服务、购买日用品和多样化饮食。同时，调查了在前一次议会选举中的投票情况。客户对其家庭和友谊关系进行了评估，并详细描述了过去12个月内的生活事件。他们对当前生活水平的评价和对其生活状况的满意度进行了权衡。在访谈的最后，通过询问客户首次来到社会服务机构的感觉、是否愿意讨论除经济状况以外的其他问题以及理想的社交服务机构应具备的特征等，调查了作为社会工作者客户的体验。通过不同的论证语句，调查了受访者对过度负债、影响力和救济援助的看法。社会工作者在访谈结束后补充了有关客户关系的详细信息：家庭收入来源、客户关系的持续时间及其规律性，以及访问期间采取的措施（如救济计算和援助分发、在儿童养育和监护问题上的讨论和咨询以及家庭访问）。他们还详细说明了客户家庭在救济困难方面的因素。社会工作者思考了如何通过社会服务措施有效地帮助被访谈的客户。最后，询问了客户是否为归国移民或难民。背景变量包括受访者的性别、婚姻状况、家庭类型、家庭结构、教育程度以及配偶的教育水平和主要职业。