Lapsesta aikuiseksi: 20-vuotiaiden haastattelu 1980: tekstiaineisto

Haastattelu on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. 20-vuotiaiden haastattelun teemat vastasivat aikaisemman tutkimusvaiheen, 14-vuotiaille tehdyn haastattelun sisältämiä teemoja. Käsiteltyjä aiheita olivat nykyinen perhe, suhde vanhempiin ja vanhempien antama kasvatus, itsenäistyminen, suhde ikätovereihin ja vastakkaiseen sukupuoleen, päihteiden käyttö, koulutus ja tulevaisuuden odotukset. Aineistoon on luokiteltu tutkittavien vastaukset teemoittain. Paikoitellen vastaukset on kirjattu sellaisinaan, paikoitellen niitä on tiivistetty. Vastaukset on lisäksi koodattu SPSS-tiedostoksi aineistossa "FSD2125 Lapsesta aikuiseksi: 20-vuotiaiden haastattelu 1980". Tutkimusvaiheeseen kuuluu myös 20-vuotiaiden itsearvioinnit ja vapaa-aikakysely. Ensin vastaajalta kyseltiin primaariperheeseen liittyviä asioita, asumista, perheen kokoa sekä vanhempien ja sisarusten ikää. Asunto-olojen vakaisuutta ja viimeisen muuton syytä, sekä vanhempien työssäkäyntiä ja työaikaa tiedusteltiin. Edelleen esitettiin kysymyksiä päivähoidosta, perheen taloudellisesta tilanteesta ja perheenjäsenten terveydestä. Suhdetta vanhempiin kartoitettiin kysymällä esimerkiksi, minkä verran vastaaja keskustelee vanhempiensa kanssa, luottavatko vanhemmat häneen ja saako vastaaja vanhemmiltaan tukea ja ohjausta. Lisäksi vastaaja arvioi vanhempiensa keskinäistä suhdetta sekä omaa suhdettaan muihin perheenjäseniin ja sukulaisiin. Nuoren itsenäistymistä selvitettiin kysymällä, miten hän kokee kotona tai muualla asumisen, saako vanhemmiltaan taloudellista tukea ja vaikuttavatko vanhemmat vastaajan päätöksiin. Edelleen kysyttiin, mitä hän nykyisin pääasiallisesti tekee, milloin on muuttanut kotoa pois ja kuinka usein pitää yhteyttä kotiin. Suhdetta ikätovereihin selvitettiin kysymällä, kuinka monta ystävää vastaajalla on sekä kuinka pitkäaikaisia ja läheisiä ystävyyssuhteet ovat. Tupakoinnin, alkoholin ja huumeiden käytöstä sekä vapaa-ajanvietosta kyseltiin. Niin ikään kysyttiin mielipidettä esiaviollisesta seksistä ja avioliitosta. Koulutuksen osalta selvitettiin vastaajan peruskoulun jälkeistä tilannetta ja ammatinvalintaa. Tyytyväisyyttä omaan opintomenetykseen ja valintoihin pyydettiin arvioimaan. Työssäkäyviltä kysyttiin koulutuksen ja työn vastaavuutta ja työttömiltä työttömyyden kestoa ja vaikutusta mielialaan. Lisäksi selvitettiin armeijan käymistä ja suhtautumista tulevaisuuteen. Edelleen vastaajaa pyydettiin kertomaan, onko hänellä mielestään joitakin velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan ja onko yhteiskunnan tuki nuorille riittävää. Seuraavaksi tiedusteltiin nuoren kasvatuksesta. Vastaaja kertoi, kuinka hyvin vanhemmat olivat perillä hänen vapaa-ajanvietostaan ja onko heillä käytetty ruumiillista kuritusta. Edelleen hän arvioi, oliko vanhemmilla riittävästi aikaa hänelle lapsena, otettiinko häntä huomioon päätöksenteossa ja perustelivatko vanhemmat antamiaan sääntöjä. Lopuksi kartoitettiin vastaajan minäkuvaa, tyytyväisyyttä itseen ja vanhempien vaikutusta minäkuvan muodostumiseen.

本数据集隶属于‘从儿童到成人’研究项目，该项目已对同一批人群进行了超过30年的持续追踪研究。20岁受访者的访谈主题与先前针对14岁受访者所进行的访谈主题相呼应。涉及的主题包括当前家庭状况、与父母的亲子关系及父母的教育方式、独立生活、与同龄人及异性的关系、药物使用、教育以及未来期望。受访者的回答被按照主题进行分类整理，部分内容以原文形式记录，部分内容进行了精简。此外，所有回答均已编码为SPSS文件格式，存储于“FSD2125 从儿童到成人：1980年20岁受访者访谈”数据集中。研究阶段还包括了20岁受访者的自我评估和闲暇时间调查。首先，研究者询问了受访者与原生家庭相关的问题，包括居住情况、家庭规模以及父母的年龄。此外，还调查了居住状况的稳定性、最后一次搬迁的原因、父母的就业状况以及工作时间。接着，研究者提出了关于日托、家庭经济状况以及家庭成员健康状况的问题。通过提问，研究者对与父母的亲子关系进行了深入探究，例如询问受访者与父母讨论的频率、父母对其的信任程度，以及受访者是否能够从父母那里获得支持和指导。此外，受访者还对其与父母及其他家庭成员的关系进行了评估。关于年轻个体的独立生活，研究者通过询问受访者在家庭或独立居住中的感受、是否从父母那里获得经济支持以及父母是否对其决策产生影响等方式进行了解析。接着，研究者询问了受访者目前的主要活动、离家时间以及与家的联系频率。关于同龄人关系，研究者通过询问受访者拥有的朋友数量以及友谊的持续时间与亲密程度进行了调查。关于吸烟、饮酒和药物使用以及休闲活动的问题也被提出。同样，研究者还询问了受访者对婚前性行为和婚姻的看法。在教育方面，研究者调查了受访者基础教育后的状况以及职业选择。对于教育成果和选择的满意度进行了评估。对于在职者，研究者询问了教育与工作的匹配程度，对于失业者，则调查了失业的持续时间及其对情绪的影响。此外，还调查了服兵役的情况以及对未来的态度。研究者还要求受访者表达其对社会责任感的看法，以及对社会对年轻人的支持的满意程度。接下来，研究者调查了受访者的成长教育。受访者描述了父母对其闲暇时间的了解程度，以及是否曾使用过体罚。此外，受访者还评估了父母在其童年时期给予的关注、在决策过程中的考虑以及父母制定规则的理由。最后，研究者对受访者的自我形象、自我满意度以及父母对其自我形象形成的影响进行了调查。