AK4782 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Lammi, Kustaa,s. 30.7.1901 Kauhavan Mäenpään kylässä, puukkotehtailija 01 Puukonpäiden maalaaminen spriilakalla. 02 Isän tuohipäisten puukkojen valmistus. 03 Kuvien upottaminen puukonpäihin. 04 Pohjanmaan radan teko Lammin kohdalla; isän puukon valmistus ratamestari Hytöselle, nimi upotuksena puukonpäähän. 05 Iisakki Järvenpään keskustelu vaimonsa kanssa Juho Kustaa Lammin tekemästä puukosta. 06 Iisakki Järvenpään käynti kertojan isän luona, upotuskoristeiden tekotavan selittäminen. 07 Kertojan isän tekemässä puukossa nuppi juotettu kiinni, kertojan serkulla tällainen puukko korjattavana. 08 Tuohisen puukonpään hyvät puolet. 09 Kalaliitti huono puukonpään materiaali. 10 Eboniitti puukonpään materiaalina. 11 Selluloidi puukonpään materiaalina, sen käyttö raidoissa. 12 Alumiinia ja sinkkiä käytetty puukonnupeissa. 13 Puukonpään materiaalit, visakoivu. 14 Lehmänsarven käyttö puukonpäihin v. 1918. 15 Selluloidi puukonpään materiaalina; eboniitti, visa ja saksalaiset keinohartsit parhaita. 16 Trolon, saksalaista valkoista puukonpääainetta. 17 Metallituppien teko. 18 Kertojan isän muutto Lamminkylästä Mäenpään kylään, hänen pajansa. 19 Äidin perintötorppa Mäenpään talon osuuksia; kertojan vanhin veli. 20 Kertojan puukkotehdas. 21 Kertojan asiakkaat. 22 Puukkotehtaan lopettaminen. 23 Kertojan osallistuminen puukkotehtaan työhön. 24 Valitusten aiheet: tylsynyt terä, eräs tapaus. 25 Terien takominen. 26 Kertojan puukkojen teon aloittaminen 10-vuotiaana, teräksen osto puukkotehtailija Kujanpäältä. 27 Seppä Alfred Pikkumäki takoi kertojalle puukonteriä. 28 Kertojan puukkojen teko. 29 Kertoja isänisä ja isä puukontekijöinä, puukkojen menekki ja laadun paraneminen. 30 Kertojan ja hänen veljensä yhteinen puukkojen valmistus v. 1918. 31 Kertojan muutto v. 1922 Kettulan kylään, puukkojen teko siellä. 32 Sähkön saanti v. 1924 puukkotehtaaseen. 33 Pieni puukkoverstas aluksi. 34 Kertojalla puukkotehdas yli 50 vuotta.