Kehitysyhteistyötutkimus 2003

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Haastatelluilta kysyttiin, mistä syistä, mille aloille ja mihin päin maailmaa kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata. Arabimaat olivat tässä tutkimuksessa erityiskiinnostuksen kohteina. Vastaajat muun muassa pohtivat, onko Suomessa saatavilla riittävästi oikeaa tietoa kyseisistä maista. Arabimaiden ongelmia ja niiden syitä pohdittiin. Vastaajat arvioivat Suomen kauppapolitiikan ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä suhdetta. He pohtivat, onko kehitysyhteistyöstä ja kehitysmaista saatavilla riittävästi tietoa. Myös tiedonlähteitä ja niiden luotettavuutta kartoitettiin. Haastatellut arvioivat, miten suuri prosenttiosuus Suomen bruttokansantulosta käytetään nykyisin kehitysyhteistyöhön ja onko osuus sopiva vai pitäisikö sitä nostaa tai laskea. Lisäksi kysyttiin mielipiteitä Suomen katastrofiavun nopeudesta, määrästä ja kohteista sekä kehitysyhteistyön tehokkuudesta. Haastatellut arvioivat myös kumpi kehitysyhteistyön muoto on tehokkaampi: kahdenvälinen vai monenkeskinen yhteistyö. Tutkimuksessa kartoitettiin mielipiteitä suomalaisyritysten toiminnasta ulkomailla, niiden eettisestä ja sosiaalisesta vastuusta (muun muassa työelämää ja ihmisoikeuksia koskevien kansainvälisten sääntöjen noudattaminen). Edelleen kysyttiin, pitäisikö kansainvälisistä pääomaliikkeistä ja valuuttavirroista periä jokin prosenttiosuus kehitysyhteistyöhön (Tobinin vero) ja minkä suuruinen osuus voisi olla. Lopuksi selvitettiin vastaajien YK:n vuosituhatjulistuksen ja sen tavoitteiden tuntemusta. Taustamuuttujia ovat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, työmarkkina-asema, ammattiryhmä, koulutus, perheen bruttotulot, paikkakunnan tyyppi ja asuinlääni.

本研究旨在探讨芬兰国民对芬兰发展合作的看法，包括其内容、目标和定位。受访者被问及为何、针对哪些领域以及向世界哪个地区倾斜发展合作。阿拉伯国家在本研究中成为特别关注的对象。受访者们探讨了芬兰是否提供了关于这些国家充分且准确的信息。他们思考了阿拉伯国家面临的问题及其成因。受访者们评估了芬兰的贸易政策和开发合作政策之间的关系，并思考了关于发展合作和发展中国家信息的充足性。同时，他们还对信息来源及其可靠性进行了梳理。受访者们评估了芬兰当前用于发展合作的国内生产总值比例是否适宜，以及是否应该增加或减少该比例。此外，他们还对芬兰的灾难援助速度、数量和目标以及发展合作的效率发表了意见。受访者们还评估了双边与多边合作哪种形式在发展合作中更为有效。研究还梳理了受访者对芬兰企业在海外行为及其道德和社交责任的看法（例如，遵守国际劳工和人权标准的程度）。此外，他们还被问及是否应该对国际资本流动和货币流动征收一定比例的费用以用于发展合作（如托宾税），以及这一比例可能是多少。最后，研究调查了受访者对联合国千年宣言及其目标的了解程度。背景变量包括受访者的性别、年龄、就业状况、职业、教育、家庭总收入、居住类型和城市类型等。