Lapsesta aikuiseksi: 42-vuotiaiden kyselylomakkeet 2001

Aineisto on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Vuonna 2001 toteutettuun tutkimusvaiheeseen kuuluu 42-vuotiaiden elämäntilannekysely, haastattelu, kyselylomakkeet, persoonallisuustestit ja terveystarkastus. Tämä aineisto sisältää vastaukset 26 kyselylomakkeeseen, jotka vastaajat täyttivät haastattelujen yhteydessä. Lomakkeet ovat suomen kielelle käännettyjä alkuperäisiä tai muokattuja versioita eri testeistä ja menetelmistä. Haastattelun alussa tutkittavat vastasivat kahteen tunteita kartoittavaan kyselyyn. Ensimmäisessä kyselyssä vastaajalta tiedusteltiin, miltä hänestä juuri tällä hetkellä tuntuu. Toisessa kyselyssä vastaaja arvioi erilaisten väitteiden avulla mm. tunteiden hyväksymiseen, selkeyteen, vaikutukseen ja hillitsemiseen liittyviä asioita. Myöhemmin haastattelussa esitetty kolmas itsearviointilomake käsittelee myös tunteita aggressiivisuuden ja sen hillitsemisen sekä tunteiden ilmaisun ambivalenssin osalta. Vastaaja arvioi omaa itsetuntoaan kymmenen väittämän avulla. Joukossa on sekä kielteisiä että myönteisiä väitteitä, jotka kuvaavat mm. omanarvontuntoa ja tyytyväisyyttä itseen. Seuraavaksi vastaaja täytti 33 kysymystä sisältävän lomakkeen, jonka aihepiiri liittyi tunneälyyn. Kysymyksillä tiedusteltiin esim. omien ja muiden ihmisten tunteiden tunnistamista ja ymmärtämistä. Henkistä hyvinvointia kartoitettiin edelleen. Kysymyssarjalla vastaaja arvioi esimerkiksi elämänasennettaan, varmuutta omista näkemyksistään ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Sosiaalista hyvinvointia selvitettiin myös. Vastaaja pohti, mihin suuntaan hän uskoo yhteiskunnan kehittyvän, tunteeko hän kuuluvansa yhteisöön ja ovatko ihmiset yleensä hyväntahtoisia. Koherenssintunnetta mittaavilla kysymyksillä tiedusteltiin mm. vastaajan tuntemuksia elämästä ja arviota sen merkityksellisyydestä. Suhtautumista nuoriin selvitettiin edelleen. Vastaajalta kysyttiin, kuinka paljon aikuisten pitäisi yrittää vaikuttaa tai auttaa nuoria heidän elämässään ja kuinka paljon vastaaja uskoo itse vaikuttavansa muiden elämään. Suhtautumista elämän iloihin ja pettymyksiin ja esimerkiksi elämässä tehtyihin valintoihin tiedusteltiin sarjalla kysymyksiä. Alkoholinkäyttöön liittyviä tottumuksia selvitettiin kysymällä, onko vastaajalla mm. koskaan ollut huonoa omaatuntoa juomisen jälkeen tai onko hänestä tuntunut vaikealta lopettaa yhteen ryyppyyn. Vastaajalta tiedusteltiin, onko hänellä ollut pidempiä kausia, jolloin hän olisi kärsinyt esimerkiksi seuraavista oireista; ruokahalun menetys, unettomuus, syyllisyyden tunne, sukupuolisen mielenkiinnon menettäminen ja vaikeus tehdä edes pieniä päätöksiä. Parisuhde oli teemana seuraavaksi. Ensin vastaaja arvioi suhtautumistaan omaan ja vastakkaiseen sukupuoleen neljän eri kuvauksen avulla. Kuvaukset liittyvät neljään kiintymystyyliin, jotka ovat itseriittoinen, turvallinen, pelokas ja takertuva. Parisuhteen erimielisyyksiä selvitettiin tiedustelemalla, kuinka usein vastaaja ja hänen kumppaninsa ovat samaa tai eri mieltä esimerkiksi rahankäytöstä, yhdessä vietetyn ajan määrästä ja lasten kasvatuksesta. Parisuhteen koheesiota selvitettiin kysymällä, onko heillä yhteisiä harrastuksia ja kuinka usein he esimerkiksi vaihtavat innostuneesti ajatuksia. Tyytyväisyyttä suhteeseen ja suhteen onnellisuutta kaiken kaikkiaan pyydettiin myös arvioimaan. Seuraavaksi kyseltiin seksiin liittyviä asioita. Vastaaja kertoi esimerkiksi, onko heillä samanlaisia mieltymyksiä kumppaninsa kanssa ja onko seksielämä tyydyttävä. Lisäksi kysyttiin, minkä ikäisenä vastaaja oli ensimmäisen kerran sukupuoliyhteydessä ja kuinka monta seksikumppania hänellä on elämänsä aikana ollut. Tapoja ratkaista erimielisyyksiä parisuhteessa arvioitiin edelleen. Vastaaja kertoi, kuinka usein hän on riitatilanteessa esimerkiksi solvannut puolisoaan, osoittanut kunnioittavansa puolison tunteita, hakannut puolisoaan tai ehdottanut kompromissia. Näkemyksiä lasten kasvatuksesta kartoitettiin erilaisten väitteiden avulla. Vastaajalta tiedusteltiin mielipiteitä esimerkiksi kurinpidosta ja huolehtimisesta. Lisäksi kysyttiin, kuinka hyvin vastaaja on perillä lapsensa tekemisistä ja miten paljon pohtii omaa onnistumistaan kasvattajana. Tämän jälkeen vastaaja arvioi jälleen omia tunteitaan ja niiden ilmaisemista. Kyselyssä selvitettiin erityisesti tunneilmaisun ehkäisyssä käytettyjä kognitiivisia kontrollistrategioita; ikävien tunnekokemusten märehtimistä, tunneilmaisujen tukahduttamista ja ei-aggressiivisten impulssien ehkäisemistä. Perheilmapiiriä arvioitiin erilaisten adjektiivien avulla. Vastaaja pohti, kuinka hyvin esimerkiksi "läheinen", "vakaa" ja "rajoittava" sopivat kuvaamaan hänen perhettään. Edelleen vastaajalta tiedusteltiin erilaisilla väittämillä, miten hän toimii vaativissa tilanteissa tai vastoinkäymisissä. Vastaaja arvioi työn ja perheen vuorovaikutusta elämässään. Arvioitavina oli esimerkiksi ajankäyttöön, mielialaan ja tehtävien suorittamiseen liittyviä myönteisiä ja kielteisiä asioita. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin pohtimaan mahdollisuuksiaan saada tarvittaessa apua läheisiltään erilaisissa tilanteissa. Kiintymyssuhdetta omiin vanhempiin pohdittiin äidin ja isän osalta erikseen. Suhdetta äitiin pohdittiin vielä adjektiivilistan avulla. Vastaaja mietti, kuinka hyvin esimerkiksi " läheinen", "rakastava" tai välinpitämätön" sopii kuvaamaan suhdetta. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

该数据集为‘从婴儿到成人’研究的一部分，该研究持续追踪同一批人群已超过30年。在2001年的研究阶段中，包含了对42岁个体的生活状况调查、访谈、问卷、人格测试和健康检查。本数据集收录了受访者在访谈过程中填写的26份问卷的答案。问卷是基于原始测试或修改后的版本，由芬兰语翻译而成。访谈伊始，受访者完成了两项情感定位问卷。在第一项问卷中，受访者被询问他们此刻的感受；在第二项问卷中，通过一系列论点评估了受访者对情感接受、清晰度、影响力和控制力的看法。随后，在访谈的后期，第三份自我评估问卷涉及情感表达中的矛盾性，以及攻击性和其控制，以及情感表达的复杂性。受访者通过十个论点来评估自己的自尊。其中既包含负面论点，也包含正面论点，用以描述自我价值感和对自我的满意度。接着，受访者填写了一份包含33个问题的问卷，主题涉及情感智能。问题涉及识别和了解自身及他人情感的能力。继续对精神健康进行评估。通过一系列问题，受访者评估了自己的生活态度、对自己观点的信心以及对自己生活的满意度。同时，也调查了社交健康。受访者思考了自己相信社会发展的方向，是否感到自己属于某个社区，以及人们是否通常都是善意的。通过一系列问题，调查了受访者对生活的连贯感。继续调查对年轻人的态度。受访者被问及成年人应该在其生活中对年轻人施加多少影响或提供多少帮助，以及受访者相信自己能够影响他人生活的程度。通过一系列问题，调查了与生活乐趣和失望以及在生活中做出的选择相关的态度。通过询问受访者是否曾在饮酒后感到内疚，或者是否觉得很难戒掉一杯酒的习惯，以及询问是否有长时间出现诸如食欲丧失、失眠、罪恶感、性欲丧失和难以做出任何决定的症状，来调查与酒精消费相关的习惯。通过一系列问题，调查了受访者是否有长期出现以下症状的经历；食欲丧失、失眠、罪恶感、性欲丧失和难以做出任何决定的症状。接下来，将主题转向婚姻关系。首先，受访者通过四种不同的描述来评估自己对自身和异性伴侣的态度，这四种描述分别对应四种依恋类型：自给自足型、安全型、恐惧型和依赖型。通过询问双方在诸如金钱使用、共同度过的时间以及子女教育等方面的分歧频率，来调查婚姻关系的分歧。通过询问他们是否拥有共同的爱好以及他们交流想法的频率，来调查婚姻关系的凝聚力。同时，也评估了关系的满意度和幸福感。接下来，询问了与性相关的问题。受访者描述了他们是否与伴侣拥有相似的兴趣，以及性生活的满意度。此外，还询问了他们首次发生性行为的年龄以及他们在一生中拥有多少性伴侣。继续评估解决婚姻中分歧的方法。受访者描述了他们在争吵中如何频繁地侮辱伴侣、表达对伴侣情感的尊重、寻求伴侣的帮助或提出妥协。通过不同的论点，调查了关于子女教育的问题。通过询问关于纪律和关怀的看法，以及了解子女行为的程度以及作为养育者的自我评估，来调查这些问题。随后，受访者再次评估了自己的情感和情感表达。调查中特别关注了在情感表达中使用的认知控制策略；对负面情感体验的沉思、情感表达的抑制以及非攻击性冲动的抑制。通过不同的形容词，评估了家庭氛围。受访者思考了诸如‘亲密的’、‘稳定的’和‘有节制的’等形容词如何描述他们的家庭。通过一系列论点，调查了受访者在压力情境或逆境中的行为。受访者评估了工作和家庭之间的互动，包括时间管理、情绪和任务执行等方面的积极和消极方面。接下来，受访者被要求思考在需要时从亲近的人那里获得帮助的可能性。单独考虑与父母的依恋关系。分别从母亲和父亲的角度来考虑与母亲的关系。通过形容词列表，受访者思考了诸如‘亲密的’、‘充满爱意的’或‘冷漠的’等形容词如何描述他们与母亲的关系。背景变量包括受访者的性别。