Nuorisobarometri kevät 1999

Kevään 1999 nuorisobarometrin pääteemoja olivat työelämä ja kulutus. Tutkimuksessa selvitettiin myös nuorten käsityksiä koulutuksesta, huumeista ja Suomen EU-puheenjohtajuudesta. Aluksi kysyttiin työskentelyyn ja työttömyyteen liittyviä kysymyksiä. Vastaajilta tiedusteltiin ensin heidän nykyistä tilannettaan. Töissäkäyviltä kysyttiin tarkemmin työn luonnetta ja kestoa sekä sitä, kokevatko he nykyisten työtehtäviensä vastaavan saamaansa koulutusta. Työttömiltä kysyttiin, kauanko he ovat olleet työttöminä. Lisäksi nuorilta tiedusteltiin, millaisten tekijöiden he arvioivat estävän työllistymistä omalla kohdallaan ja nuorten kohdalla yleensä (vaihtoehtoina esimerkiksi vähäinen työkokemus, työn puute paikkakunnalla, matala palkkaus tai ulkomaalaiset Suomessa). Seuraavaksi esitettiin joukko väitteitä työelämästä, ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä (esimerkiksi "työelämässä pysyminen edellyttää jatkuvaa kouluttautumista" ja "nykyinen sosiaaliturva tekee ihmisistä passiivisia ja vie heiltä halun yrittämiseen"). Tiedusteltiin myös vastaajien tulevaisuudensuunnitelmia. Kysyttiin aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua ulkomaille töihin tai opiskelemaan, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen. Seuraavaksi tiedusteltiin asioista, jotka vaikuttavat vastaajien ostopäätökseen näiden hankkiessa kestokulutustavaroita. Kysyttiin muun muassa, vaikuttavatko sellaiset asiat kuin tuotteen kotimaisuus tai tuotteelle saatava takuu ostopäätökseen paljon, jonkin verran, vähän vai ei lainkaan. Lisäksi pyydettiin vastaajia nimeämään tärkein ostopäätökseen vaikuttava asia. Tutkimuksessa kartoitettiin myös lyhyesti suhtautumista huumeisiin ja niiden käyttöön. Esitettiin erilaisia väittämiä huumeista (esimerkiksi "on hyväksyttävää käyttää huumeita") ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämien kanssa samaa vai eri mieltä. Lisäksi kysyttiin onko vastaajille tarjottu ostettavaksi huumeita viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Lopuksi kysyttiin alkavasta Suomen EU-puheenjohtajakaudesta. Vastaajat kertoivat kuinka tärkeinä he pitävät, että Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa erilaisiin asioihin (esimerkiksi ympäristönsuojelu, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja EU:n ja Venäjän suhteiden kehittäminen). Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan ikä, sukupuoli, maakunta, koulutus ja pääasiallinen toiminta.

1999年春季，青年趋势调查的主要议题涵盖了职场与消费领域。研究亦深入探讨了青年对于教育、毒品以及芬兰欧盟主席职位的看法。调查伊始，便针对工作与失业问题进行了提问。首先了解受访者当前的状况。对于在职者，详细询问了工作性质与持续时间，以及他们是否认为现有工作职责与其所受教育相匹配。对于失业者，则询问了他们失业的时间长短。此外，还向青年们征询了他们认为阻碍其自身就业以及普遍存在的因素（例如，有限的工作经验、当地工作机会匮乏、低薪酬或外籍人士在芬兰的影响）。随后，提出了一系列关于职场的主张，并询问受访者是否认同这些观点（例如，“职场持续发展需要不断学习”和“现行的社会福利使人们变得被动，削弱了他们的创业意愿”）。同时，也询问了受访者对未来规划的展望，包括在接下来的五年内是否计划出国求职或学习、创立自己的企业或接受职业技能培训。接下来，调查了影响受访者购买耐用消费品决策的因素。例如，询问受访者对产品国产化程度或产品获得的保修服务对购买决策的影响程度（例如，有很大影响、有一定影响、影响较小或没有影响）。同时，要求受访者指出影响购买决策的最重要因素。研究还简要分析了受访者对毒品及其使用的态度。提出了一系列关于毒品的观点（例如，“使用毒品是可接受的”），并询问受访者是否与这些观点保持一致。此外，还调查了在过去六个月内是否有受访者曾被提供毒品。最后，针对即将开始的芬兰欧盟主席任期进行了提问。受访者们分享了他们认为芬兰在欧洲联盟中应关注和影响的各种议题的重要性，例如环境保护、性别平等、人权保障以及欧盟与俄罗斯关系的深化。调查中的背景变量包括受访者的年龄、性别、地区、教育水平和主要活动领域等。