Monikkoperheiden hyvinvointitutkimus 2009

Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten monikkoperheiden hyvinvointia ja taloudellista selviytymistä. Monikkoperheet ovat lapsiperheitä, joissa on yhdet tai useammat monikkolapset (kaksoset, kolmoset...). Kysymykset jakautuivat seuraaviin aihepiireihin: perherakenne ja sen muutokset, työ ja perhe, toimeentulo, parisuhde, vanhemmuus ja perheen arki, arjessa jaksaminen sekä tukiverkostot ja perhepalvelut. Perherakenteeseen ja sen muutoksiin liittyen kysyttiin, keitä perheessä asuu, milloin vastaaja on muuttanut yhteen puolisonsa kanssa, onko vastaaja perheen monikkolasten biologinen vanhempi ja ovatko biologiset vanhemmat eronneet. Lisäksi vastaajia pyydettiin listaamaan kaikkien perheessä asuvien lasten perustiedot (sukupuoli, syntymäaika, onko kyseessä monikkolapsi/identtinen monikkolapsi, syntymäpaino) ja pohtimaan erilaisten väitteiden sopivuutta kunkin lapsen kohdalla. Väitteet liittyivät muun muassa lapsen nukkumiseen, liikkumiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Seuraavaksi kysyttiin, monennellako raskausviikolla monikkolapset ovat syntyneet ja onko perhe kohdannut joitakin elämänmuutoksia, kuten lapsen muuton pois kotoa tai perheenjäsenen vakavan sairastumisen. Työ ja perhe -kohdassa tiedusteltiin vastaajan työsuhteen laatua, työaikamuotoa, henkilöstöryhmää sekä monikkolasten syntymään liittyneen poissaolon pituutta. Lisäksi kahdessa kysymyksessä esitettiin väitteitä vastaajan työhyvinvointiin sekä työn ja perheen yhteensovittamiseen liittyen. Lopuksi selvitettiin minkälaiset yhteiskunta- ja perhepoliittiset asiat helpottaisivat tai olisivat helpottaneet työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Toimeentuloaiheisissa kysymyksissä kartoitettiin perheiden erilaisia tuloja ja luottoja; kysyttiin esimerkiksi omien sekä puolison palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen sekä eläkkeiden suuruuksia. Vastaavasti kysyttiin esimerkiksi asuntolainojen ja kulutusluottojen suuruuksia. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten helppoa tai hankalaa menojen kattaminen tuloilla on, minkälaisiin asioihin perheellä on/olisi varaa ja kuinka paljon perheelle jää ylimääräistä rahaa välttämättömien menojen jälkeen kuukausittain. Tässä aihepiirissä kysyttiin myös minkälaisia lisäkuluja monikkoudesta aiheutuu ja onko taloudellinen tilanne pakottanut perheen jonkinlaisiin ratkaisuihin. Parisuhde-aihepiirissä pyydettiin arvioimaan monikkolasten vaikutusta parisuhteeseen ja kertomaan minkälaiset asiat kuormittavat tai vahvistavat omaa parisuhdetta. Lisäksi selvitettiin syitä parisuhteen erimielisyyksille ja esitettiin parisuhdetta kuvaavia kysymyksiä. Lopuksi kysyttiin vastaajan kokonaistyytyväisyyttä parisuhteeseensa. Vanhemmuuteen ja perheen arkeen liittyen vastaajille esitettiin väittämiä vanhemmuuden kokemuksista sekä vastaajan ja puolison yhteistoiminnasta vanhemmuudessa. Avokysymyksin selvitettiin, mitkä ovat monikkovanhemmuuden parhaita ja haastavimpia asioita sekä miten monikkoperheen arjen nähtäisiin eroavan yksittäin syntyneitä lapsia sisältävästä lapsiperheestä. Lisäksi kysyttiin kotitöiden työnjaosta. Arjessa jaksaminen -osiossa vastaajilta kysyttiin, kuinka usein he kokevat tuntemuksia, kuten surullisuus, onnellisuus tai aggressiivisuus. Lisäksi arvioitiin stressin määrää, yhteyksiä ja vaikutuksia eri elämänalueisiin. Tässä osiossa kysyttiin myös, mikä monikkolasten ikävaihe on ollut tähän mennessä antoisin ja mikä haastavin. Avokysymyksessä pyydettiin arvioimaan perheen voimavaroja. Tukiverkostot ja perhepalvelut -osio selvitti, minkälaisia verkostoja vastaajilla on käytettävissään esimerkiksi henkilökohtaisista asioista ja ongelmista keskusteluun tai käytännön avun saamiseen. Lisäksi haluttiin tietää, millaisissa asioissa äitiys- ja lastenneuvolasta on haettu apua sekä millaista tukea on tarvittu eniten monikkolasten kussakin ikävaiheessa. Osioon kuuluivat myös kysymykset monikkolasten hoitopaikka- ja koulujärjestelyistä. Lopuksi pyydettiin arviota sosiaalisen verkoston ja yhteiskunnan tuesta kokonaisuutena sekä annettiin mahdollisuus vapaille kommenteille. Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutus, pääasiallinen toiminta, asuinpaikka, asumismuoto sekä tyytyväisyys asunnon kokoon, varusteisiin ja kustannuksiin.

本研究旨在探讨芬兰多子女家庭的福祉与经济状况。多子女家庭指的是拥有一个或多个多胞胎（双胞胎、三胞胎等）的儿童家庭。调查问题涵盖了以下议题：家庭结构及其变迁、就业与家庭生活、收入来源、婚姻关系、父母角色与家庭日常生活、日常生活的适应能力以及支持网络和家庭服务。在探讨家庭结构及其变迁方面，研究者询问了家庭成员构成、受访者何时与配偶共同生活、受访者是否为多胞胎子女的生物学父母以及生物学父母是否已经离婚。此外，受访者还被要求列出所有家庭成员的基本信息（性别、出生日期、是否为多胞胎/同卵双胞胎、出生体重）以及就每个孩子的不同观点进行思考。这些观点涉及孩子的睡眠、运动和心理健康等方面。接着，研究者询问了多胞胎在妊娠哪周出生以及家庭是否经历了某些生活变化，如孩子离家或家庭成员的严重疾病。在就业与家庭生活部分，调查了受访者的工作关系质量、工作时间模式、员工群体以及与多胞胎子女出生相关的缺勤时长。此外，还提出了关于受访者工作福祉以及工作与家庭生活平衡的论点。最后，研究者探讨了哪些社会和家庭政策问题有助于或可能有助于工作与家庭生活的平衡。在收入来源议题中，调查了家庭的多种收入和债务；例如，询问了受访者及其配偶的工资、企业家和财产收入以及退休金的数额。相应地，也询问了房屋贷款和消费贷款的数额。此外，受访者还被要求评估用收入支付开支的难易程度，家庭可用于哪些方面的资金以及每月在扣除必需开支后家庭剩余多少资金。在此议题中，还询问了多胞胎子女导致的额外费用以及经济状况是否迫使家庭采取某些措施。在婚姻关系议题中，研究者评估了多胞胎子女对婚姻的影响，并讲述了哪些因素会加重或加强个人的婚姻关系。此外，还探讨了婚姻分歧的原因，并提出了描述婚姻关系的提问。最后，询问了受访者对婚姻的整体满意度。在父母角色与家庭日常生活方面，研究者提出了关于父母经历的论点以及受访者和配偶在育儿方面的共同行动。开放式问题用于探讨多子女父母最美好和最具挑战性的方面，以及多子女家庭的生活与单胞胎子女家庭的生活有何不同，并询问了家务劳动的分配情况。在日常生活中适应能力部分，受访者被询问他们多久会体验到悲伤、快乐或攻击性等情绪。此外，还评估了压力水平、联系以及不同生活领域的影响。在此部分中，还询问了多胞胎子女的哪个年龄段最为富有成效以及哪个年龄段最具挑战性。开放式问题要求评估家庭的资源。在支持网络和家庭服务部分，研究者探讨了受访者可利用的各类网络，例如用于个人事务的讨论或获得实际帮助的资源。此外，研究者还希望了解在哪些情况下寻求了母亲和儿童咨询机构的帮助以及在每个年龄段的多胞胎子女中最为需要何种支持。本部分还包括了关于多胞胎子女照顾场所和学校安排的问题。最后，研究者要求对社交网络和社会整体支持进行评估，并提供了自由评论的机会。研究中的背景变量包括受访者的性别、年龄、婚姻状况、教育、主要活动、居住地、居住方式和对于住房大小、设施和成本的满意度。