AK1986 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Ahlgren, Arvo August,Augustinpoika s. 13.5.1887 Helsingissä, k. 29.8.1973 Tampereella, maalari, verkonkutoja, kansansoittaja, -laulaja 01 Taati-Iidan lapset huutolaisina Taipaleen talossa. 02 Kerrossängyt isoissa taloissa. 03 Huutolaisten pito taloissa, nimitys "ruotivaivainen". 04 Huutolaislasten siirtyminen palkollisiksi. 05 Renkipoikien työt, "hevospojat". 06 Heinien kuljetus latoon reellä tai kärryillä. 07 Heinien kantaminen latoon, pienissä torpissa ei hevosta. 08 Torppien karjanpito. 09 Heinäladot, heinien sullominen latoon. 10 Suutarit, suutarien arvostus. 11 Seppiä ei arvostettu. 12 Suutarin kepponen erään talon ruokapöydässä. 13 Taipaleen Tommin laulu, "Suutari se on kuin susi", saneltuna. 14 Isäntien suutarin nahan käytön tarkkailu. 15 Taipaleen Tommi, laulujen tekijä. 16 Isäntien suutarin nahan käytön tarkkailu. 17 Taipaleen Tommin laulu, "Tämäkin laulu on räntätty Taipaleen majassa". 18 Taipaleen Tommi, pilkkalaulujen tekijä. 19 Palkan maksu suutarille. 20 Suutari Lindgren, myöh. Lehmus. 21 Pellimakasiini, peltiseinäinen rakennus Tampereen asemalla, vuonna 1918 Orivedeltä paenneiden miesten ampuminen pellimakasiinin seinää vasten. 22 Suutari Lehmuksen Hiedan työväentalolla laulama laulu "Seiso jäykkänä suomalainen". 23 Suutari Lehmus puhujana Hiedan työväentalolla. 24 Suutari Lehmuksen vaimo pitokokkina. 25 Tampereella v. 1918 ammutuksi joutuneita oriveteläisiä. 26 Leino Mauritz, puuseppä urkuharmonien tekijä. 27 Penttilä Kustaa, Leinon kanssa urkuharmoneja tehnyt puuseppä. 28 Kustaa Penttilä Hiedan sahan isännöitsijänä. 29 Jukarainen, Leinon ja Penttilän verstaassa työskennellyt puuseppä. 30 Leinon tekemät urkuharmonit. 31 Lauri Mäkinen, Orivedellä asunut taidemaalari. 32 Ei taiteilijoita Orivedellä kertojan nuoruudessa. 33 Jussila Joonas, ruokakellojen valaja. 34 Jussila Joonas, myllyjen tekijänä. 35 Joonas Jussilan tekemä jyväaitan lukko. 36 Joonas Jussila kellonvalajana. 37 Joonas Jussilan tekemät tuulimyllyt ja vesimyllyt. 38 Laulu "Eikä ne Viipurin likat olis muualla" (ruokoton). 39 Piirileikkilaulu "Lintu lensi oksalle". 40 Piirileikkilaulu "Pikkulinnut ne lehtikossa". 41 Linnunmunien juominen. 42 Silkkiuikku eli ronkkasorsa. 43 Linnunmunien juominen. 44 Kiipeily puissa variksenpesiä hävittämässä, tapporahojen hankkiminen. 45 Lintujen munittaminen. 46 Kertojan kesy varis. 47 Kertojan kesy harakka. 48 Muita lintuja ei kesytetty. 49 Oravan pesä. 50 Näädät ja niiden pyydystäminen. 51 Näätä oravan vihollisena. 52 Näädän loukut eli näädänalaset. 53 Oravan värin riippuvuus metsätyypistä. 54 Siipioravat. 55 Siipioravannahka karjalaisten kulkukauppiaiden onnea tuottavana esineenä. 56 Sieniä ei syöty Orivedellä. 57 Ei sipulin- eikä kaalinkasvatusta. 58 Nauriin ja räätikän viljely. 59 Turnipsin viljelyn alkaminen. 60 Koivunmahlan juoksuttaminen ja juominen. 61 Koivun mäihä nälkävuosien ravintona. 62 Rongankadun yleisessä saunassa käyneen miehen suuri sukuelin. 63 Koivun mäihä ja sen käyttö ravintona nälkävuosina. 64 Muissa puissa ei mäihää. 65 Nokkosta ei käytetty ruokana, nokkoshaude sianruokaa. 66 Parkin ottaminen pajusta ja myyminen karvarille. 67 Pihkalle ei käyttöä. 68 Pienkäyttö pellavaharjan tekoon. 69 Potaskan teko ja käyttö pyykinpesuun.