ISSP 2011: terveys: Suomen aineisto

Tutkimuksessa käsiteltiin terveyteen ja yleiseen terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Terveyteen liittyvien kysymysten lisäksi kysymykset käsittelivät koulutusta, omaa ja puolison työtilannetta sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä aiheita. Terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien vastaajille esitettiin väittämiä terveydenhoitojärjestelmästä, terveyspalveluista, terveysongelmista, vaihtoehtohoidoista ja lääkäreistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös koetusta onnellisuudesta sekä luottamuksesta koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiin. Kysyttiin myös tarvitseeko terveydenhoitojärjestelmä muutoksia ja onko oikeudenmukaista, että suurituloiset voivat hankkia lapsilleen paremman koulutuksen ja ostaa paremman terveydenhoidon kuin pienituloiset. Tiedusteltiin halukkuudesta maksaa korkeampia veroja kaikkien suomalaisten terveydenhoidon parantamiseksi sekä pyydettiin mielipidettä joidenkin terveydenhoitoon liittyvien asioiden rahoittamisesta julkisin varoin. Vastaajilta kysyttiin myös, pitäisikö sydänleikkaukseen pääsyyn vaikuttaa potilaan tupakointi tai tupakoimattomuus, potilaan ikä tai sen, onko potilaalla pieniä lapsia. Kysyttiin myös vastaajien kokemia terveysongelmia viimeisten neljän viikon ajalta sekä kuinka usein vastaaja on käynyt lääkärin tai vaihtoehtohoitoa tarjoavan henkilön vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tai onko vastaaja ollut sairaalassa tai poliklinikalla yön yli kyseisenä aikana. Lisäksi samalta aikajaksolta haluttiin tietää, onko vastaaja jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa ja kuinka todennäköisesti vastaaja saisi vakavaan sairauteen parasta mahdollista hoitoa haluamaltaan lääkäriltä. Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen terveydenhoitojärjestelmään yleensä sekä viimeksi saatuun hoitoon lääkärissä, sairaalassa tai vaihtoehtohoidossa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi tupakoinnista, liikunnasta, alkoholin nauttimisesta sekä hedelmien ja kasvisten syönnistä. Pyydettiin myös arviota omasta terveydentilasta ja kysyttiin, onko vastaajalla jokin pitkäaikaissairaus. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.

本研究涉及健康及公共卫生领域的相关问题。除了健康相关议题外，还包括教育、个人及配偶的职业状况，以及与社会讨论相关的话题。在健康与公共卫生方面，受访者被要求对卫生保健体系、医疗服务、健康问题、替代疗法和医生的观点进行陈述。此外，还询问了受访者对生活满意度和对教育及卫生保健体系的信任度。关于卫生保健体系，还探讨了是否需要对其进行改革，以及高收入群体是否应比低收入群体享有更好的教育资源及医疗服务。受访者还被问及是否愿意支付更高的税费以改善所有芬兰人的卫生保健状况，以及对于某些卫生保健事项的公共资金资助的看法。此外，还询问了受访者对心脏手术的获取是否应受患者吸烟或非吸烟状态、年龄或是否有年幼子女的影响。受访者还被询问过去四周内所经历的健康问题、在过去十二个月内访问医生或提供替代疗法的专业人士的频率，或是否在夜间住院。同时，还了解受访者是否因无法获得所需治疗而受到影响，以及获得严重疾病最佳治疗的可能性。此外，还询问了受访者对芬兰卫生保健体系的总体满意度，以及最近一次在医生、医院或替代疗法中的治疗体验。受访者还被问及吸烟、运动、饮酒以及水果和蔬菜的摄入情况。此外，还要求对个人健康状况进行评估，并询问受访者是否有慢性疾病。背景变量包括性别、年龄、婚姻状况、教育水平及持续时间、当前就业状况、配偶的当前就业状况、受访者和配偶的职业以及家庭和受访者的收入等。