Perhebarometri 2005: vanhemmuus ja isyys

Tutkimuksen keskeisiä teemoja ovat eri ikäisten vanhempien perheellistymiseen vaikuttaneet tekijät, lapsen syntymän tuoma muutos naisen ja miehen elämässä, sekä isyys pikkulapsiperheessä. Ensimmäiseksi kartoitettiin vastaajien lapsuutta ja nuoruutta. Heiltä kysyttiin kysymyksiä lapsuuden perheestä, omien ja puolison sisarusten lukumäärää, minkä ikäisiä heidän vanhempansa olivat ensimmäisen lapsen syntyessä ja minkä ikäisenä ensimmäinen seurustelusuhde oli. Myös vastaajien omaa ikää ensimmäisen lapsen syntyessä kysyttiin sekä sitä, oliko vastaaja mielestään liian nuori tai vanha vanhemmaksi tullessaan. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan omien ja puolison lasten määrää sekä aikooko vastaaja hankkia vielä lisää lapsia. Seuraavat kysymykset liittyivät vastaajan ja puolison nykyiseen työsuhteeseen ja tulotasoon sekä työajan lyhentämiseen lapsen hoidon vuoksi. Vastaajilta tiedusteltiin heidän mielipidettään siitä, mikä olisi sopiva ikä hankkia lapsia ja mitkä asiat olivat vaikuttaneet heidän päätökseensä hankkia ensimmäinen lapsi. Sitten kartoitettiin työsuhdetta ja taloudellista tilannetta juuri ennen lapsen syntymää. Seuraavaksi esitettiin väittämiä liittyen perheellistymisen haasteisiin. Vastaajia pyydettiin kertomaan, mistä heille syntyy useimmin erimielisyyksiä puolisonsa kanssa, ja kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia asioita kuten taloudellinen turvallisuus, harrastukset, hyvä parisuhde ja terveys. Vastaajilta kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat elämässään mm. edellä lueteltuihin asioihin. Lasten- ja kodinhoitoon saatua tukea selvitettiin kysymällä keneltä vastaajat olivat saaneet tukea erilaisissa tilanteissa, kuten lapsen sairastuessa tai kodin siivouksessa. Vastaajilta kysyttiin, olisivatko he kaivanneet enemmän tukea vanhemmuuteen liittyen, sekä millaista tukea ja keneltä he olisivat toivoneet. Lisäksi kysyttiin kuinka erilaiset lastenhoitoon liittyvät tehtävät jakautuvat perheessä isän ja äidin kesken. Vastaajilta kysyttiin myös mielipidettä erilaisista perheellistymiseen ja vanhemmuuteen liittyvistä asioista sekä siitä, mitkä ominaisuudet kuuluvat isän rooliin. Loput kysymyksistä oli suunnattu ainoastaan miehille. Heiltä kysyttiin ensin avoimilla kysymyksillä omista isän malleista, tärkeistä asioista isyydessä ja mitä he haluaisivat opettaa tytöille ja pojille. Tämän jälkeen miehille esitettiin isyyteen liittyviä väittämiä sekä tiedusteltiin, ovatko he olleen mukana lapsensa synnytyksessä tai jääneet yli viikoksi pois töistä hoitamaan lastaan. Seuraavat kysymykset olivat jälleen avoimia, ja niissä tiedusteltiin mikä on ongelmallisinta ja mikä parasta isyydessä. Lisäksi kartoitettiin miesten suhtautumista erilaisiin perhe-elämää koskeviin väittämiin ja lopuksi pyydettiin miehiä vielä arvioimaan omaa onnistumistaan isänä ja puolisona eri asioissa. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, syntymävuosi, asuinpaikkakunta, koulutus ja ammattiryhmä.

本研究的核心主题涉及不同年龄段父母的家庭融入因素、儿童出生对男女生活带来的变革，以及小型家庭中的父职角色。首先，对受访者的童年和青少年时期进行了调研。受访者被问及童年家庭背景、兄弟姐妹数量、父母在首胎出生时的年龄以及首次恋爱关系的年龄。同时，询问了受访者首次成为父母时的年龄，以及他们是否认为自己在成为父母时过于年轻或年长。此外，还调查了受访者及其配偶子女的数量，以及他们是否打算再生育。接下来的问题涉及受访者和配偶的当前工作关系及收入水平，以及因照顾子女而缩短工作时间的情形。受访者被询问其对适宜生育年龄的看法，以及影响他们首次生育决策的因素。接着，对受访者生育前的工作和财务状况进行了调查。随后，提出了关于家庭融入挑战的论断，受访者被要求说明与配偶产生分歧的常见原因，以及他们认为哪些因素，如经济安全、兴趣爱好、良好的伴侣关系和健康，至关重要。受访者还被询问对其生活中上述事项的满意度。接着，通过询问在不同情境下（如孩子生病或家务劳动）他们从何人那里获得支持，来调查他们从子女养育和家务劳动中获得的帮助。受访者还被问及他们是否希望获得更多与育儿相关的支持，以及他们期望从何人那里获得何种类型的支持。此外，还调查了家庭中父亲和母亲在育儿任务分配上的看法。受访者还被询问对家庭融入和育儿相关事项的看法，以及他们认为父亲角色应具备哪些特质。最后，针对男性受访者，首先通过开放式问题了解他们的父亲形象、在父职中的重点事项以及他们希望向女儿和儿子传授的价值观。随后，向男性受访者提出了与父职相关的论断，并询问他们是否参与了孩子的出生过程或因照顾孩子而缺席超过一周的工作。接下来是更多开放式问题，询问他们在父职中的最大挑战和最满意之处。此外，还调查了男性对家庭生活相关论断的态度，并最终要求他们对作为父亲和伴侣在各方面取得的成就进行自我评估。背景变量包括性别、出生年份、居住地、教育水平和职业类别。