Työolobarometri 1997

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 1997. Aineisto koostuu 1178 satunnaisesti valitun 18 - 64-vuotiaan työssä olevan palkansaajan vastuksista. Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 1997 mukaan on otettu myös muutamia uusia syrjintää koskevia kysymyksiä. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Samoin tiedusteltiin ulkoistamista, yksikköjen yhdistelyä ja tuottavuuden parantamista viimeisen vuoden aikana. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja keiden välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa. Vastaajien kokemuksia vaikuttamisesta työtehtävien sisältöön, tahtiin, koulutukseen ja esimerkiksi laitehankintoihin selvitettiin. Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, ylitöistä, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm. työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen kuluneen vuoden aikana. Seuraavaksi tiedusteltiin työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi. Vastaajat kertoivat, kokivatko he työn fyysisesti tai henkisesti raskaaksi. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka eri tekijät vaikuttaisivat heidän työnsaantimahdollisuuksiinsa, mikäli he jäisivät työttömiksi. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen. Eriarvoisuutta ja syrjintää työpaikalla selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, ilmenikö vastaajan työorganisaatiossa eriarvoista kohtelua, joka perustuu ikään, sukupuoleen tai työntekijän seksuaaliseen suuntautumiseen. Vastaajat kertoivat, millaisia kokemuksia heillä oli ulkomaalaisista työntekijöistä, sekä oliko heidän työpaikallaan muihin kansallisuuksiin tai etnisiin ryhmiin kuuluvia työntekijöitä. Lisäksi kysyttiin työntekijän suhtautumista vammaiseen työtoveriin. Myös etätyöhön käytettyä tuntimäärää tiedusteltiin. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 1997) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

本研究旨在从雇员的视角，对1997年芬兰劳动市场的质量进行探讨。该数据集由1178名18至64岁的随机选取的在职雇员回答构成。工作环境晴雨表的内容在历年保持基本一致。在1997年，调查还纳入了若干关于歧视的新问题。这些问题首先涉及工作关系的持续性及其性质，以及工作场所的人员构成。例如，询问了在过去一年内人员数量、解雇和停工的情况。同样，还调查了上一年度的外包、部门合并和生产力的提升。随后的提问关注工作场所的氛围，例如是否存在冲突，这些冲突是否有所增加，以及它们发生在何种关系之间。接下来，调查了工作职责和性质，以及与薪酬相关的各个方面，如加班费、津贴和绩效奖金，以及受访者对薪酬的态度。此外，还探究了受访者对影响工作职责内容、节奏、培训以及如设备采购等方面的影响力的感受。随后，调查了工作时间的灵活性、加班、居家办公和加入工会的意愿。受访者被询问他们对过去一年内工作节奏、工作安全和职业技能发展机会增加或减少的看法。接下来，调查了工作和薪酬之间的关系，以及是否在工作场所实施了旨在提高生产力和质量的计划。受访者报告了他们是否觉得工作在身体或心理上负担沉重。接下来，调查了受访者对未来一年内可能被停工、解雇或调岗的可能性。受访者还被要求评估不同因素对他们未来就业机会的影响，如果他们失业的话。此外，受访者思考了就业形势，以及工作环境是否在诸如平等、考虑环境问题、管理层领导风格或个人发展机会等方面发生变化。关于不平等和歧视的调查，包括询问受访者的工作组织中是否存在基于年龄、性别或员工性取向的歧视性待遇。受访者分享了他们与外籍员工的工作经验，以及他们所在的工作场所是否有来自其他国籍或种族群体的员工。此外，还调查了员工对残疾同事的态度。还询问了用于远程工作的时数。在工作环境晴雨表中，利用了劳动力调查（统计局1997年）的背景变量。背景变量包括性别、年龄、地区和工作场所的行业。