Sosiaalibarometri 2014

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2014 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa palveluiden nykytilanne ja tulevaisuus, hyvinvointikertomus, etuuksien uudistaminen, yhteispalvelut, nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat sekä Kansaneläkelaitoksen toimistojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta. Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli hyvinvoinnin tilanne ja voimavarat, joihin liittyen kartoitettiin vastaajien alueen väestön hyvinvoinnin tilannetta ja kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamista nykyisillä resursseilla. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, mihin palveluihin sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan kuluvalla vuosikymmenellä sekä miten he arvioivat eri tekijöiden muokkaavan sosiaali- ja terveyspalveluja vuoteen 2020 mennessä. TE-toimistojen johtajilta taas kysyttiin henkilöresurssien riittävyydestä sekä kartoitettiin uudistuneiden TE-palveluiden vaikutusta muun muassa palveluiden saatavuuteen eri asiakasryhmien näkökulmasta, puhelinpalveluun ja henkilökohtaiseen palveluun, sekä yhteistyöhön eri tahojen, kuten ELY-keskuksen, Kelan, sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa. Seuraavaksi tarkasteltiin hyvinvointikertomusta kunnan työvälineenä sekä taloudellisten vaikutusten seurantaa. Hyvinvointikertomukseen liittyen sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin muun muassa alueen asukkaiden tiedon hyödyntämistä hyvinvointikertomuksessa, järjestöjen osallistumista kertomuksen laatimiseen, hyvinvointikertomuksen vaikutusta eri tahojen väliseen yhteistyöhön ja esimerkiksi kunnan palvelujen pitkäjänteiseen suunnitteluun, kuntalaisten tarpeiden parempaan tuntemukseen sekä palveluvajeiden havaitsemiseen. Taloudellisten vaikutusten seurantaan liittyen kartoitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikutusten arviointia sekä ehkäisevään toimintaan suunnattuja resursseja. Kyselyssä kartoitettiin myös etuuksien uudistamista. Sosiaalijohtajilta ja Kelan toimistojen johtajilta kysyttiin muun muassa, pitäisikö perustoimeentulotuki siirtää Kelan hoidettavaksi, sekä kuinka todennäköisenä vastaaja pitäisi Kela-siirrosta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia, kuten toimeentulotukeen liittyvän byrokratian vähenemistä, etuusmenojen lisääntymistä tai kansalaisten yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Seuraavaksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin yhteispalveluista. Heitä pyydettiin arvioimaan oman alueensa yhteispalvelupisteen toimivuutta organisaationsa näkökulmasta sekä organisaation soveltuvuutta yhteispalvelupisteeseen. Lopuksi kyselyssä oli teemana nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Nuoriin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista alueellaan sekä sen toteuttamiseksi valittuja keinoja. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta sekä TE-toimistojen johtajilta kysyttiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista muun muassa siitä näkökulmasta, kuinka hyvin verkostolle asetetut tehtävät ovat toteutuneet. Viimeiseksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooliin liittyen kartoitettiin vastaajien näkemyksiä esimerkiksi eri tahojen nykyisestä ja tulevasta merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät esimerkiksi kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyä tai työmahdollisuuksien tarjoamista vaikeasti työllistyville. Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan organisaatio, organisaation sijaintialue sekä kunnan asukaslukumäärä.

社会晴雨表系一项旨在提供尽可能时效性信息的科研即时调查，其目的在于详尽描绘社会福利服务、服务体系的现状与变迁趋势，以及公众福祉状况。在2014年的社会晴雨表调查中，主要关注点包括服务现状与未来展望、福祉报告、福利更新、综合服务、青年支持以及社会福利和卫生组织在服务中的作用。调查对象包括地方政府的社会福利和卫生主管以及国家养老金局和劳动及就业事务办公室的高层管理人员。调查中广泛探讨了受访者所属机构的现状。调查的首要议题是福祉状况与资源，涉及对受访者所在地区公众福祉状况的评估，以及在现有资源条件下保障公众所需的社会和卫生服务的可行性。此外，还向社会福利和卫生主管询问了在当前十年内对哪些服务领域进行投资，以及他们如何评估各种因素对至2020年社会福利和卫生服务的影响。而针对就业办公室主管，则询问了人力资源的充足性，并调查了更新后的就业服务对服务可达性、电话服务、个性化服务等不同客户群体视角的影响，以及与不同机构（如ELY中心、Kela、社会福利部门和组织）的合作情况。接下来，审视了福祉报告作为市政工具的作用以及经济影响的追踪。在福祉报告中，还向社会福利和卫生主管询问了如何在报告中利用地区居民信息，组织参与报告编制，报告对各方合作的影响，以及例如市政服务长期规划、公众需求更好地理解以及服务缺口识别等方面的影响。在经济影响追踪方面，调查了社会福利和卫生服务的成本效益评估以及预防性措施的资源分配。调查还涉及福利更新的探讨。在社会福利主管和Kela办公室主管中，探讨了是否应将基本生活补贴转移至Kela管理，以及受访者对Kela转移可能引起的后果（如生活补贴相关官僚主义的减少、福利支出的增加或公民平等性的提升）的预期可能性。接下来，对所有受访者进行了关于综合服务的询问。他们被要求从自身机构的角度评估所在地区综合服务点的运作效率，以及机构对综合服务点的适用性。最后，调查的主题是青年支持和社会福利及卫生组织在服务中的作用。针对青年，受访者被要求评估地区内青年保障目标的实现情况及其实现方式。此外，社会福利和卫生主管以及就业办公室主管还就青年指导和服务中心进行了探讨，从任务完成情况等角度评估了网络的有效性。最后，对社会福利和卫生组织的作用进行了调查，包括对各方在公民福祉实现中的当前和未来意义的看法，以及他们如何促进公众参与决策、预防社会问题或为难以就业者提供工作机会等方面的评估。背景信息包括受访者所属机构、机构的地理位置以及市政的人口规模等。