Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2007

Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vuonna 2002 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna. Vastaajien työhistoriaa selvitettiin kysymällä, ovatko he osallistuneet vuoden 2002 tutkinnon jälkeen muuhun koulutukseen, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai tieteelliseen jatkokoulutukseen. Seuraavana kysyttiin, kuinka kauan vastaajat olivat olleet valmistumisensa jälkeen töissä sekä yleensä että yliopistollista koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Työnantajien sekä erillisten työ- ja virkasuhteiden määrää kysyttiin erikseen. Edelleen tiedusteltiin, olivatko vastaajat toimineet yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina ja kuinka kauan, sekä ovatko he perhevapaiden vuoksi olleet poissa työelämästä. Työttömänä olemista ja sen kestoa kartoitettiin myös. Seuraavana esitettiin erilaisia työnsaantia mahdollisesti haittaavia tekijöitä, kuten työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja sukupuoli, ja pyydettiin arvioimaan missä määrin nämä olivat vaikeuttaneet vastaajan työnsaantia. Vastaajia pyydettiin kertomaan työmarkkinatilanteestaan valmistumishetkellä, ja niiltä, jotka eivät kyseisenä ajankohtana olleet olleet töissä kysyttiin, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, että he aloittivat ensimmäisessä työssään. Edelleen jatkettiin tiedustelua ensimmäisestä työpaikasta valmistumisen jälkeen kysymällä paikan työsuhteen luonnetta, työnantajan tyyppiä (esimerkiksi valtio, valtion liikelaitos tai oma yritys) ja paikkakuntaa sekä työtehtävien luonnetta. Haluttiin myös tietää, oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaan, ja kuinka paljon tässä työssä pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita. Nykyiseen työtilanteeseen liittyen kysyttiin ensin vastaajan työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä ja päätyönantajan tyyppiä. Työn laatua, esimerkiksi tutkimus- tai taiteellinen työ tiedusteltiin erikseen. Kartoitettiin myös sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan, ja oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena tähän työhön. Taas kysyttiin pystyvätkö vastaajat hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita nykyisessä työssään, sekä miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. Mikäli työn vastaavuus koulutustasoon nähden ei ollut hyvä, tiedusteltiin tärkeintä syytä kyseisen työn vastaanottamiseen. Erikseen kysyttiin kunkin vastaajan bruttopalkkaa syyskuussa 2007 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien. Seuraavana vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään erilaisten työssä viihtymiseen liittyvien väitteiden perusteella. Jos vastaaja oli määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, pyydettiin tätä kertomaan tärkein peruste työsuhteen määräaikaisuudelle, kuinka pitkäksi ajaksi työsuhde oli solmittu sekä onko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työ- tai virkasuhteissa saman työnantajan palveluksessa. Yliopistokoulutuksen merkitykseen liittyen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Viimeisenä pyydettiin arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen, esimerkiksi tiedonhankintataitojen, esimiestaitojen ja viestinnän suomen kielellä, merkitystä nykyisessä työssä, sekä sitä, miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä taitoja. Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, sukupuoli, ikä valmistumishetkellä luokiteltuna, koulutusala sekä vuonna 2002 suoritetun tutkinnon nimike, taso ja laajuus opintoviikkoina.

本研究旨在描绘2002年完成本科或研究生学位的毕业生在毕业五年后的职业生涯状况。调查内容涉及毕业生就业初期的稳定性，以及从高等教育角度出发，他们在劳动力市场中的定位是否适宜。通过对受访者工作经历的探究，了解他们在2002年学位授予之后是否参与了其他教育项目，如职业培训或科学研究深造。此外，调查还询问了受访者自毕业以来在一般工作和与高等教育相匹配的工作中的就业时长。针对雇主和独立工作关系的数量也进行了单独的询问。进一步地，调查还涉及受访者是否担任过企业家、自由职业者，以及因育儿假而离开工作场所的情况，以及失业状态及其持续时间。接下来，调查提出了可能导致就业困难的各种因素，例如缺乏工作经验、行业就业市场的疲软以及性别，并要求评估这些因素在多大程度上影响了受访者的就业。受访者还被要求描述他们毕业时的就业市场状况，对于当时未就业的受访者，询问了他们从毕业到开始第一份工作所花费的时间。随后，调查继续询问受访者毕业后的第一份工作，包括工作关系的性质、雇主类型（例如，政府、国有企业或个人企业）以及地点，以及工作任务的性质。此外，还想要了解高等学历是否是第一份工作的必要条件，以及在此工作中能够多大程度上运用大学所学。关于当前的工作状况，首先询问了受访者当前的就业市场状况和主要雇主类型。关于工作质量，例如研究或艺术工作，也进行了单独询问。同时，调查还涉及受访者如何获得当前工作信息，以及高等学历是否是这一工作的要求。再次询问受访者是否能够在当前工作中运用大学所学，以及工作是否与高等教育的要求相匹配。如果工作与教育水平的匹配度不佳，调查还要求了解选择该工作的主要原因。此外，还单独询问了每位受访者在2007年9月的毛收入、常规津贴、福利的税值和加班费。随后，受访者被要求根据与工作满意度相关的各种论点来评估他们的工作。如果受访者处于固定期限的工作或公务员关系中，要求他们说明工作关系固定期限的主要原因、合同期限的长度以及是否在同一雇主的服务下多次经历固定期限的工作或公务员关系。关于高等教育的重要性，调查还涉及了受访者对他们大学学位在职业生涯中的满意度的评估。最后，调查要求评估不同信息和技能，例如信息检索技能、管理技能和芬兰语沟通能力，在当前工作中的重要性，以及大学学习如何发展这些技能。背景变量包括受访者的大学、性别、毕业时的年龄分类、专业领域以及2002年学位的名称、级别和以学分周为单位的学习规模。