Turvallisuuspolitiikka- ja maanpuolustustutkimus 2009

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) haastattelututkimuksessa selvitettiin kansalaisten mielipiteitä Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta. Lisäksi kysyttiin arvioita turvallisuuden kehittymisestä seuraavan viiden vuoden aikana, Suomen turvallisuuteen ja suomalaisten turvallisuuden tunteeseen vaikuttavista tekijöistä, uhkakuvista ja erilaisiin uhkiin varautumisesta sekä Afganistanin tilanteeseen liittyviä kysymyksiä. Vastaajilta kysyttiin, miten Suomen ulkopolitiikkaa on viime vuosina hoidettu, mitä mieltä he ovat puolustusvoimille myönnettävistä varoista ja olisiko suomalaisten puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa jos Suomeen hyökätään. Kysyttiin myös mielipiteitä maailmantilan turvallisuuden kehittymisestä seuraavien viiden vuoden aikana, pitäisikö Suomen liittoutua sotilaallisesti ja pitäisikö Suomen pyrkiä Naton jäseneksi. Tiedusteltiin myös vastaajien mielipidettä Suomen nykyisestä, yleiseen asevelvollisuuteen perustuvasta, puolustusjärjestelmästä. Vastaajille lueteltiin erilaisia ilmiöitä ja tekijöitä ja tiedusteltiin miten ne aiheuttavat huolta tulevaisuudesta. Lueteltuja asioita olivat Afganistanin ja Irakin tilanne, luonnonvarojen käyttö ja ympäristön tila maapallolla, ydinvoiman käyttö energiantuotantoon Venäjällä ja Suomessa, ilmaston lämpeneminen, ydinaseet sekä kansainvälinen terrorismi ja Suomen mahdollinen joutuminen terroriteon kohteeksi. Kysyttiin kuinka paljon huolestuttavat tietoverkkoihin kohdistuva tai järjestäytynyt rikollisuus, tarttuvien tautien leviäminen, talouden globaalistuminen, joukkotuhoaseiden leviäminen, kehitys Venäjällä, Lähi-Idän tilanne ja maahanmuuttajien määrän kasvu Suomessa. Turvallisuutta kartoitettiin kysymällä miten erilaiset ilmiöt ja tekijät vaikuttavat Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen. Näitä tekijöitä olivat mm. Suomen jäsenyys EU:ssa, Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, Viron, Latvian ja Liettuan jäsenyys Natossa, Ukrainan ja Georgian mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen sekä suomalaisen yksikön mukanaolo EU:n nopean toiminnan joukoissa. Lisäksi tiedusteltiin miten Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus, Ruotsin tai Turkin mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi, suomalaisten osallistuminen kriisinhallintatehtäviin sotaa käyvillä alueilla, Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus tai ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä vaikuttavat turvallisuuteen. Kysyttiin mielipidettä siitä, mitkä ovat Suomen puolustusvoimien sotilaallisia tehtäviä sekä miten Suomi on viime vuosina hoitanut suhteitaan eri maihin. Näitä maita olivat Ruotsi, Venäjä, Viro, Saksa, Yhdysvallat ja Kiina. Vastaajilta kysyttiin, miten mm. ajanmukaiset asejärjestelmät, hyvät suhteet naapurivaltioihin, johto- ja asejärjestelmien yhteensopivuus Naton kanssa, kansalaisten maanpuolustustahto, koko maan puolustaminen, miesten yleinen ja naisten vapaaehtoinen asevelvollisuus sekä reservin koko ja säännölliset kertausharjoitukset vaikuttavat uskottavaan puolustukseen. Lopuksi tiedusteltiin mielipidettä erilaisten kansainvälisten tahojen vaikutuksesta Suomen turvallisuuteen. Kysyttiin myös, miten hyvin Suomessa on varauduttu erilaisten turvallisuusuhkien torjuntaan ja millaisiin uhkiin Suomen on lähimmän vuosikymmenen aikana ensisijaisesti varauduttava. Afganistanin tilannetta käsiteltiin pyytämällä arvioita Afganistanin tilanteesta sekä kysymällä, mistä vastaajan mielestä Afganistanin konfliktissa on kysymys. Tiedusteltiin myös miten Suomen tulisi toimia Afganistanin tilanteessa. Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, asuinlääni sekä talouden tuloluokka.

在Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan（MTS）的访谈研究中，探讨了民众对芬兰的外交、安全与国防政策的观点。此外，还征询了他们对未来五年安全发展趋势的评估，以及影响芬兰安全与国民安全感的因素、潜在威胁与应对策略，以及与阿富汗局势相关的问题。受访者被问及近年来芬兰外交政策的处理情况，对国防预算的看法，以及在芬兰遭受攻击时，芬兰人是否应采取武装防御措施。还征询了他们对未来五年全球安全发展趋势的看法，芬兰是否应结成军事同盟，以及是否应寻求加入北大西洋公约组织（NATO）的意愿。同时，还了解了受访者对芬兰当前基于普遍兵役制的国防体系的看法。列举了各种现象和因素，并询问它们如何引发对未来前景的担忧。包括阿富汗和伊拉克的局势、地球资源利用与环境状况、俄罗斯和芬兰在能源生产中使用核能、全球变暖、核武器、国际恐怖主义以及芬兰可能成为恐怖袭击目标的风险。询问了受访者对网络犯罪、传染病传播、经济全球化、大规模杀伤性武器的扩散、俄罗斯的发展、中东局势以及芬兰移民数量增长的担忧程度。通过询问不同现象和因素如何影响芬兰及其国民的安全，对安全状况进行了评估。这些因素包括芬兰在欧盟（EU）的成员国身份、芬兰是否可能加入NATO、爱沙尼亚、拉脱维亚和立陶宛的NATO成员国身份、乌克兰和格鲁吉亚是否可能成为NATO成员国、芬兰在欧盟共同防御安排中的参与以及芬兰部队在欧盟快速反应部队中的存在。此外，还了解了瑞典的非军事联盟状态、瑞典或土耳其是否可能加入NATO、芬兰人在冲突地区的危机管理任务中的参与、芬兰的非军事联盟状态或外国在芬兰经济中的所有权增加对安全的影响。询问了受访者对芬兰国防军军事任务的看法，以及芬兰在过去几年中如何处理与其他国家的关系，包括瑞典、俄罗斯、爱沙尼亚、德国、美国和中国。受访者还被问及现代武器系统、与邻国的良好关系、领导体系和军事体系与NATO的兼容性、国民的国防意愿、全国性的防御以及男女兵役制度以及预备役规模和定期演习如何影响可信的防御。最后，了解了不同国际力量对芬兰安全的影响，以及芬兰在应对各种安全威胁方面的准备情况，以及在未来十年内芬兰应优先应对哪些威胁。在处理阿富汗局势时，通过评估阿富汗的现状以及询问受访者对阿富汗冲突的看法，以及芬兰在阿富汗局势中应采取何种行动。背景变量包括受访者的性别、年龄、教育、职业、居住地区以及经济收入水平。