Suomenruotsalaisten kulttuurikäyttäytyminen 1992

Tutkimuksessa esitetyt kysymykset jakaantuivat kolmeen pääryhmään: taustakysymyksiin, kulttuurituotteiden käyttötapoja koskeviin kysymyksiin sekä ruotsinkielisyyttä ja suomenruotsalaista identiteettiä koskeviin kysymyksiin. Tutkimus tehtiin Finlandssvenska kulturindikatorer -projektissa. Kyselyssä kartoitettiin sanomalehtien ja aikakauslehtien tilaamista, ostamista ja lukemista, television katselua, radion kuuntelua, kirjojen lukemista ja ostamista, kirjastopalvelujen käyttöä, elokuvissa, museoissa, näyttelyissä ja konserteissa sekä joissakin muissa kulttuuritapahtumissa käymistä, osallistumista liikunta- ja urheilutapahtumiin, poliittista suuntautumista ja osallistumista sekä uskonnollisuutta. Useimpien kulttuurituotteiden ja -palvelujen kohdalla vastaajien tuli eritellä suomenruotsalaisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, joskus myös ruotsalaisten vaihtoehtojen seuranta. Heiltä kysyttiin myös soittavatko he itse jotain soitinta tai ovatko joskus kirjoittaneet jotain. Vaihtoehtoja itsetuotetuiksi kirjoituksiksi annettiin kyselylomakkeessa kirjeestä kaunokirjallisiin teksteihin. Edelleen kysyttiin, onko vastaajalla ja hänen perheellään mahdollisuutta käyttää autoa, kesäasuntoa Suomessa, venettä, jossa voi yöpyä tai asuntovaunua tai -autoa. Välimatkaa vastaajan asunnolta eräisiin kulttuurituotteita tarjoaviin laitoksiin ja palveluihin (esimerkiksi kirjakauppaan, kirjastoon, teatteriin) kysyttiin myös. Lopuksi vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi suomenruotsalaista kulttuurin muotoa tai kulttuurin alan toimintaa, joita pitäisi heidän mielestään tukea enemmän ja vastaavasti kaksi joita pitäisi tukea vähemmän. Suomenruotsalaisten käsitystä itsestään kieli- ja kulttuuriryhmänä ja suhteestaan suomenkieliseen kulttuuriin tutkittiin usealla kysymyksellä. Vastaajien tuli mainita kielen lisäksi kolme suomenruotsalaisia erityisesti kuvaavaa piirrettä. Heidän tuli myös arvioida valmiiksi annetuista ominaisuuksista ja piirteistä, miten hyvin ne luonnehtivat suomenruotsalaisia ja toisaalta suomenkielisiä. Edelleen heidän piti arvioida, miten usein suomenkieliset liittävät mainitut piirteet suomenruotsalaisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään yhteiskunnasta kolme erityisen suomenruotsalaisina pitämäänsä ryhmää. Lisäksi kysyttiin, mitä tutkimuksessa lueteltuja alueita vastaajat pitivät suomenruotsalaisina. Luettelossa oli mukana vain niin sanottu Svenskfinland, Pohjois-Pohjanmaasta Itä-Uusimaahan. Vastaajien yhteenkuuluvuutta eri maantieteellisten alueiden, suomenruotsalaisen alueen, Suomen, Ruotsin, Pohjolan, Euroopan sekä eri suomenkielisten ja ruotsinkielisten ryhmien kanssa selvitettiin myös. Edelleen kysyttiin muun muassa, missä määrin suomenruotsalaisiksi vastaajat tuntevat itsensä eri tilanteissa tai yhteyksissä. Lopuksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa joihinkin väitteisiin, jotka koskivat ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asemaa sekä kieliryhmien suhteita Suomessa. Taustamuuttujia olivat ikä, siviilisääty, koulutus ja ammattiasema sekä kotikunta vastaajan ollessa lapsi ja kunta, jossa hänellä on kesäasunto. Lisäksi kysyttiin muun muassa erilaisia perherakennetta sekä omaa ja perheenjäsenten kieliryhmäidentiteettiä ja suomen ja ruotsin kielen käyttöä eri yhteyksissä koskevia kysymyksiä.

本研究中所提出的问题分为三大类：背景问题、文化产品使用方式问题以及瑞典语使用及瑞典芬兰人身份认同问题。该研究是在‘芬兰瑞典文化指标器’项目中进行的。调查中涉及了报纸和杂志的订阅、购买和阅读，电视观看，收音机收听，书籍的阅读和购买，图书馆服务的使用，电影、博物馆、展览和音乐会等文化活动的参与，以及参与某些其他文化活动的情况，体育和运动活动的参与，政治倾向以及参与情况，宗教信仰等方面。在大多数文化产品和服务的案例中，受访者需要区分瑞典芬兰人产品和服务的使用，有时还需要追踪瑞典人的替代选择。他们还被问及自己是否演奏某种乐器或是否曾撰写过某种文本。调查问卷中提供了从信件到小说等各种自创文本的选项。此外，还询问了受访者及其家庭成员是否有使用汽车、芬兰的夏季住所、可供过夜的船或露营车/房车的机会。还询问了受访者住所与提供文化产品的某些机构和服务（例如书店、图书馆、剧院）之间的距离。最后，受访者被要求列出他们认为应更多支持的两项瑞典芬兰文化形式或文化活动，以及应较少支持的两项。通过多个问题研究了瑞典芬兰人对自身作为语言和文化群体的认知以及他们与芬兰语文化的联系。受访者必须除了语言外，还要列举出三个特别描述瑞典芬兰人的特征。他们还需对所提供的特征和属性进行评估，以判断它们在多大程度上描绘了瑞典芬兰人和芬兰语人群。此外，他们还需评估芬兰语人群在多大程度上将所提到的特征与瑞典芬兰人联系起来。此外，受访者被要求列出他们认为特别瑞典芬兰人的三个社会群体。还询问了受访者认为哪些在研究中所列举的区域属于瑞典芬兰人。列表中仅包括所谓的瑞典芬兰地区，从北波的尼亚到东乌斯玛。还调查了受访者与不同地理区域、瑞典芬兰地区、芬兰、瑞典、北欧、欧洲以及不同芬兰语和瑞典语群体之间的归属感。此外，还询问了在何种程度上，受访者在不同情境或联系中感受到自己是瑞典芬兰人。最后，受访者被要求对一些涉及瑞典语及其在芬兰地位以及语言群体关系的论点发表意见。背景变量包括年龄、婚姻状况、教育程度和职业地位，以及受访者作为儿童时的居住地，以及他们拥有夏季住所的城镇。此外，还询问了关于不同家庭结构、个人及其家庭成员的语言群体认同以及在不同场合下芬兰语和瑞典语使用等方面的问题。