AK5345 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Haarma, Emil Rafael ent. Gestrin,s. 1.1.1905 Raudun Raassulin kylässä, muuttanut Mäntsälään 1906 03 Henkilötietoja. 04 Kertojan isä tilanhoitajana Klossnerin maatilalla Raudussa, kertoja suurlakon alettua Mäntsälään, kasvatusisä Oskari Manninen. 05 Kertojan mummo Kärkölästä, äiti Hilda Maria Nokia Askolasta. 06 Kertojan isä Johan Emil Gestrin, Gestrinien Kestikievari-niminen talo. 07 Tulitikkutehdas. 08 Tulitikkutehtaan paikka Meistusmäki, perimätiedon mukaan mestauspaikka, paikalla ollut myös seuratalo, joka palanut. 09 Kertojan kasvatusisä s. 1867. 10 Meistusmäki nuorison kokoontumispaikkana. 11 Sääksjärven kylän jakautuminen kahteen osaan: Eteläpää ja Pohjoispää, tupsumänty rajalla. 12 Eteläpään ja Pohjoispään suojeluskuntaosastot ja lukupiirit. 13 Eteläpään nuorisoseura; Pohjoispäässä kannatusyhdistyksen omistama Sääksjärven seurahuone, Eteläpäässä nuorisoseuran Louhilinna. 14 Sääksjärvellä ei työväentaloa. 15 Yhteismaat: hiekan- ja savenottopaikat, kenttäsahan paikka. 16 Sääksjärven Metsäkulma, pohjoisimman pään lapset kansakouluun kirkonkylään. 17 Paikannimi Nälkämäki, ruotusotamiehet antaneet nimen talon saituuden vuoksi. 18 Valtion tila Inkala, sotilasvirkatalo. 19 Sääksjärven vanhat talot: Kestikievari, Martti, Manni. 20 Ei perimätietoa isonvihan ja Suomen sodan ajoilta; Kuulamäki ruotusotaväen ampumapaikka. 21 Orikallio-nimen alkuperä: orivarsan putoaminen järveen. 22 Sääksjärven kalat, joskus saatu ankerias. 23 Ei paikannimiin liittyviä tarinoita. 24 Uitto Sääksjärven eteläpäästä Porvooseen, puutavaran ajo hevosilla pohjoispäästä Mäntsälän kirkonkylään joen varteen. 25 Eklöfin uitot, Eteläpään uittourakat. 26 Sahat, Vuoren saha Pohjoispäässä, Sipilän saha Eteläpäässä. 27 Gestrinin, Hannun ja Juholan tulitikkutehtaat. 28 Tiilet Kalsolan tiilitehtaalta kirkonkylästä. 29 Hevosjalostus, viimeinen valtion ori Nikko ja ori Murto. 30 Eemeli Ojasen siitosorien pito ja työhevosten jalostus taloissa. 31 Mäntsälän Hevosystävien seuran kilpa-ajot järven jäällä. 32 Ohjelmalliset iltamat kilpa-ajojen päätteeksi. 33 Tuure Luote kuplettien esittäjänä. 34 Maininta hevosaiheisesta pomffelilaulusta. 35 Mäntsälässä kasvatetut juoksijahevoset. 36 Lypsykarjan kasvatus, voin teko kotona ja myynti Porvoon torilla, torille myös leipää, munia ja porsaita. 37 Kotiteurastukset; lihan ostajat, ei kiertäviä karjanostajia. 38 Karjarodut 1910-luvulla, ayrshire-rodun tulo 1920-luvulla ensin kartanoihin. 39 Ayrshire-rodun tulo 1920-luvulla ensin kartanoihin; viimeiset länsisuomenkarjat, sodan jälkeen kyyttökarjaa taas siirtolaisten mukana. 40 Lihakarjaa 1950-luvulta lähtien, karjarodut ja risteytykset. 41 Punakaartit Mäntsälässä, suojeluskunnan perustaminen Sääksjärvelle. 42 Punaisia rusetteja ei käytetty Mäntsälässä. 43 Urheiluseuratoiminta ennen v. 1918. 44 Poliittisen toiminnan käynnistyminen syksystä 1917. 45 Sääksjärven taistelu 7.2.1918. 46 Suojeluskunnan harjoitukset Welhon johdolla, yövartion järjestäminen v. 1917 lopulla. 47 Sääksjärven suojeluskuntalaiset Keravan taistelussa, siellä kaatuneet; suojeluskuntalaisten aseet. 48 Sääksjärven taistelu 7.2.1918. 49 Valkoiset Sääksjärven taistelun jälkeen Pellingin taisteluun ja osa sieltä Viroon. 50 Punaiset Mäntsälässä, vieraiden tuhotyöt. 51 Porvoon punaisten tulo huhtikuussa 1918, kertojan kasvattisisar heitä kyyditsemässä. 52 Sääksjärven punaisten lähtö Lahteen, vangitsemiset siellä. 53 Mäntsälän suojeluskunnan perustaminen, paikallispäälliköt. 54 Vöyrin koulun käyneitä mm.Väinö Tuompo. 55 Lottajärjestön perustaminen, lottien ja suojeluskunnan tilaisuudet aluksi seurahuoneella. 56 Kirkonkylässä ei seurataloa, vain työväentalo; suojeluskuntatalon rakentaminen. 57 Mäntsälän suojeluskunta jalkaväkeä, aseet. 58 Mäntsäläläiset upseerit. 59 Sääksjärven taistelun päivä, kertoja sukulaisineen paossa Suojalan metsätalossa, käynti kotona hevosta juottamassa ja punaisten näkeminen tiellä. 60 Sääksjärven taistelupaikka. 61 Juoksija Einari Anttilan haavoittuminen. 62 Sääksjärven taistelussa kaatunut valkoinen Ohkolasta. 63 Suojeluskuntalaisten perääntyminen ja Pellingin taistelu. 64 Punakaartin esikunta Maunulassa. 65 Mäntsälän kapinan taustaa: kertoja Lapualle aluepäällikön lähettämänä, maakuntaa kiertämässä Kosolan kanssa. 66 Artturi Vuorimaan piileskely Lapualla, hänen kirjoittamansa kirja ” Kolme kuukautta Kosolassa”. 67 Kertojan lähettäminen Lapualle, aloite Lapualta. 68 Ohkolan tapahtumat, Erich puhujana; jo aiemmin kyyditty Mäntsälään tullut agitaattori takaisin Helsinkiin. Hakala, Elin (Elli) Matilda o.s. Ansala,s. 2.12.1901 Mäntsälän Hautjärven kylässä 01 Vakun heijaaminen, vaku- eli kehtolaulu ”Tuu tuu turpeeseen”. 02 Edellinen kehtolaulu ”Tuu tuu turpeeseen” uudelleen.