Poliisin turvallisuusbarometri 2001

Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten käsityksiä turvallisuudesta, poliisin toiminnasta ja poliisipalveluiden laadusta. Aluksi vastaajat arvioivat Suomen sisäistä turvallisuutta ja poliisin roolia. Vastaajat muun muassa punnitsivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisin eri tehtäviä ja niiden tärkeysjärjestyksiä, kansainvälisen rikollisuuden uhkaa Suomessa sekä eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta. Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja rikoksen pelkoa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon eri asiat (mm. pahoinpitelyt, asuntomurrot, rattijuoppous, seksuaalinen ahdistelu ja Internetin tietoturva) huolestuttavat. Lisäksi selvitettiin, kuinka turvalliseksi vastaaja kokee olonsa esimerkiksi kotona päiväsaikaan, keskustassa pimeän tultua tai asuinalueella myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina. Kysyttiin myös, miten vakava ongelma rikollisuus on lähiympäristössä ja onko vastaaja joutunut rikoksen uhriksi. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden ja aseellisen uhkauksen) silminnäkijäksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Poliisin tavoitettavuutta ja näkyvyyttä selvitettiin kysymällä, mihin numeroon vastaaja soittaisi poliisin apua tarvitessaan, kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, minkä asian takia ja miten häntä kohdeltiin. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin suhtautumista muista kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien toimintaan. He punnitsivat myös poliisin onnistumista mm. asuntomurtojen, autovarkauksien ja huumerikosten selvittämisessä, talousrikostorjunnassa, kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa sekä kotiväkivaltaan puuttumisessa. Lopuksi kysyttiin, kuinka kauan vastaaja on asunut paikkakunnalla ja työskenteleekö vastaaja itse tai lähisukulainen poliisin palveluksessa. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, pääasiallinen toiminta, siviilisääty, asuinlääni, asunnon tyyppi, alle 18-vuotiaiden kotona asuvien lasten lukumäärä, Internetin ja matkapuhelimen käyttö sekä ruokakunnan koko ja bruttovuosituloluokka.

本研究旨在探讨公众对于安全、警察行动以及警察服务质量的认识。首先，受访者对芬兰国内安全状况及警察角色进行了评估。他们评价了警察保障公共秩序和安全的能力，警察各项职能及其重要性排序，国际犯罪对芬兰构成的威胁，以及不同监控方式对交通安全的意义。通过询问受访者对不同事件（如暴力行为、住宅盗窃、酒驾、性骚扰和互联网安全）的关注程度，调查了公众的安全感和对犯罪的恐惧感。此外，还探讨了受访者对在白天在家、夜晚在街巷或周五、周六晚上在住宅区的安全感，以及附近犯罪问题的严重性以及受访者是否成为犯罪受害者。进一步了解受访者是否目击过不同犯罪（如财产盗窃、汽车盗窃和武装威胁）的发生，是否作为证人或受害者参与过刑事诉讼，以及是否遭受过参与刑事诉讼的个人威胁或压力。通过询问，调查了警察的可接触性和可见性，包括在需要警察援助时拨打哪个电话号码，警察巡逻队出现的频率，以及到达最近的警察局的距离。对警察服务质量进行了评估，包括在过去12个月内是否与警察联系过，原因是什么，以及他们如何被对待。此外，受访者还评价了警察对来自其他文化背景的人的态度，以及他们对警察、消防和救援服务、私人保安公司、边防部队、海关和军队行动的信任度。他们还评估了警察在解决住宅盗窃、汽车盗窃和毒品犯罪，经济犯罪打击，紧急事件响应以及家庭暴力干预等方面的成功程度。最后，询问了受访者在该地区居住的时间，以及他们本人或近亲是否在警察部门工作。背景变量包括受访者的性别、年龄、教育程度、职业、主要活动、婚姻状况、居住城市、住宅类型、未满18岁儿童的数量、互联网和移动电话的使用情况，以及家庭规模和年总收入等级。