AK5308 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Fast, Martta os. Duktig,s. 6.7.1900 Urjalassa 07 Kertojan henkilötietoja ja sukunimen taustaa, Duktig isän isoisän sotilasnimi. 08 Kertojan miehen isä suutari Kalle Fast. 09 Patterityöt Urjalankylän Kantalanvuoressa, Astalanmäessä ja Sarvikankarossa, vallien teko hirsistä. 10 ”Plintaasikoppi” patterityömaalla, pöytä siellä. 11 Tähtäyssuunta vallihaudoilta Poriin päin. 12 Työmiehiä vallitöissä paljon, palkka 4 mk päivässä, paperiset vallimarkat. 13 Vallityömiehiä majoitettuna kertojan kotona, nukkumapaikat lattialla. 14 Tien teko Kantalasta kertojan kodin ohi, kertojan koti Vuorisen mäkitupa Kantalan maalla. 15 Kahvin keitto tientekijöille, sokerin osto venäläisiltä sotamiehiltä. 16 Venäläisten limput, muonan tuonti sotaväelle rautateitse. 17 Kertojan asuminen rippikouluajan kotonaan, piikana Niittymäessä. 18 Mutkalan Hiltan seurustelu vallitöissä olleen kirgiisin kanssa ja lapsen saaminen. 19 Karhu-Aaku, laulujen tekijä. 20 Laulu ”Ryssiä tulee Helsingistä”, ruokoton. 21 Edellisestä laulusta: ”piripotsi” = ’tulkki’; laulaminen työmaalla. 22 Toinen Karhu-Akustin tekemä laulu Honkolasta ”Kappurin pellon pyörtänöl on piikamurju pystyssä”, ruokoton. 23 Karhu-Akusti laulujen tekijänä työmailla. 24 Junttaaminen Kantalasta Laukeelaan rakennettavan tien työmaalla, laulaminen ja hävyttömyyksien huutelu siellä. 25 Venäläisillä tulkki. 26 Palkat vallitöissä, vallityöt Honkolaan töiden valmistuttua Helsingissä, kertojan veli vallitöissä. 27 Kertojan isä Juho Duktig, kutsuttiin Hanne Vuoriseksi. 28 Sanomalehti Hämeen Voima; sanomalehtiä ja paperia yleensä vähän, kaupan käärepaperit. 29 Isän kirjoitustaito. 30 Isä kivityömiehenä, äidin veli Kalle Lehto urakoitsija. 31 Isän kivityöt: Nuutajärven kartanon navetta ja sikala, Kinolan ja Kivisenojan navetta, Akaan Käyrälän Mikkolan navetta. 32 Isän tekemät kivijalat: Kantalan kivijalka ja kivirappuset, sairaalan kivijalka; kahvin vienti isälle ja enolle työmaalle pikkutyttönä. 33 Töiden teettäminen lapsilla. 34 Sakastin ja kirkon kiviaitojen teko, isä tehnyt kirkon kiviaidan myös Laukeelassa. 35 Kivityö pakkasella, kylmällä kivellä istuminen. 36 Kiven poraaminen, apumiehet. 37 Kiven hankinta, irtokivien käyttö; kiven irrottaminen kiilojen avulla. 38 Porien teroittaminen, pajat ja sepät. 39 Seppä Kalin, hänen veljensä Eenokki Palmanen ja Savilahden Matti; Kalinin kepposet, kahvin juonti sillalla. 40 Kalinin vaimon Marjaana, Kalin nosti käymälän jalaksille lähtiessään hakemaan vaimoaan kylästä. 41 Seppä Kalinin tekemät soittimet (munniharppu), mm. kertojan veljelle; ei tehnyt lauluja. 42 Karhu-Aaku, lauluntekijä; käräjille joutuminen pilkkalaulun teosta. 43 Fremlingit ja Lindit, urjalalaisten keinutuolien tekijöitä. 44 Kertojalla miehensä 25 pennin arvalla voittama keinutuoli. 45 Kehdon käyttö kertojan kotona, nuorin sisar; kertoja ei muista kehtolauluja. 46 Karjankutsu ”Lehmäin see”. 47 Vasikoiden ja lampaiden huutelu. 48 Kuttujen pito, niiden kutsuminen. 49 Kutunjuusto. 50 Juustonjuoksute. 51 Juustojen kuivaaminen ulkona. 52 Perunalimppujen säilytys ruislaarissa. 53 Perunalimppujen teko. 54 Maltaiden teko. 55 Nuorten kokoontuminen mallassaunalle. 56 Maltaiden jauhaminen ja seulominen, hienommista maltaista mämmiä. 57 Nuorten seurustelu mallassaunassa. 58 Sahdin teko juhlapäiviksi ja eloaikaan, rukiinleikkuupäivänä Kantalan talossa päivällinen alustalaisille ja heidän lapsilleen. 59 Taksvärkkipäivät. 60 Kotona ei saunaa; talon saunassa käyminen, saunomisjärjestys, välipiika saunan lämmittäjänä. 61 Talon palvelusväkeä: teija eli karjanhoitaja, välipiika eli navetta-apulainen, köksä keittiössä. 62 Talon rengit ja ”moonamiehet”. 63 Työt hevosilla, niittokoneet, ei muita koneita. 64 Lattian pesu helluntaiksi, penkkien, pöytien ja ikkunanpielien pesu jouluksi. 65 Olkia lattialle jouluksi, uudeksivuodeksi lisää; olkien pois siivoaminen joulun jälkeen. 66 Jouluyön valvominen oljilla eli kukon kengittäminen, nukahtaneen pohtaminen. 67 Joululeikki suutarin silmän puhkaiseminen. 68 Ruoat pöydässä läpi jouluyön. 69 Niittymäen talossa keitetty sianpää joulupöydässä, muut jouluruoat. 70 Päreillä peitetty pirtin katto Urjalankylän Niemelässä kertojan lapsuudessa. 71 Pärekopat: pelukoppa karjanrehun ja kuivikkeiden kantamiseen, perunakopat, pyykkikopat. 72 Koppa pikkulapsen nukkumapaikkana. 73 Leipäkorit pajusta, Kalliosaaren Vekki korintekijä. 74 Kauppakorit ja pääliinasta tehdyt nyytit. 75 Kalliosaaren Vekin tekemät korit. 76 Nuutajärven toripäivät kahdesti kuukaudessa; silakkapuntun ostaminen toripäiviltä. 77 Silakoiden tuonti Porista; Kaivonen, Lonkan pappa ja Jussi Kaunisto silakoiden hankkijoina. 78 Silakkakauppiaat ja heidän myyntihuutonsa ”Hyvii porilaisii silakoi!” 79 Silakoiden osto rannasta Porissa. 80 Kulkukauppiaat ja posetiivarit, posetiivarin lintu ja onnenlehdet. Kaukanen, Mauno August,s. 4.3.1908 Urjalan Urjalankylässä, puuseppä 01 Perttula ja hänen vaimonsa; Perttulan vaimon puhetapa kertojan matkimana. 02 Perttulan maidonhaku Nikkilästä aamulla lypsyaikaan, hänen kommenttinsa palvelijalle isäntäväen nukkumisesta; sanan ”kaikale” selitys. 03 Sekatyömies Perttula. 04 Lotskoivion mielikuvitukselliset kertomukset, esim. lentokoneella ajelu Seynin kanssa. 05 Lotskoivio kulkukauppiaana, ei soittanut. 06 Sanonta kertojan isästä: ”Juu hut sano Kaukanen, pisti pillit pussiinsa ja lähti”.