Asumisen turvallisuus Kuopiossa 2004 - 2005

Tutkimuksessa selvitetään asumisen turvallisuutta kuopiolaisissa rivi- ja kerrostalotalouksissa 2000-luvun alkupuolella. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: Miten asumisen turvallisuus tai turvattomuus jäsentyy erityyppisen varautumisen näkökulmasta? Millaista on talouksien psyykkis-tajunnallinen turvallisuus tai turvattomuus? Miten taloudet toimivat itse ja yhdessä asumisen turvallisuuden edistämiseksi? Aluksi tutkimuskysymykset käsittelivät asumista yleisesti, asumismuotoa, taloyhtiötä, taloyhtiön sijainnin rauhallisuutta, asumisvuosia yhtiössä, asunnon hallintasuhdetta ja pinta-alaa. Seuraavaksi kysyttiin, miten isännöitsijän ja hallituksen toimenpiteet ovat edistäneet taloyhtiön turvallisuutta sekä kuuluuko joku taloudesta taloyhtiön hallitukseen ja osallistuuko talouden edustaja taloyhtiön yhtiökokouksiin ja muihin taloyhtiön yhteisiin tilaisuuksiin. Seuraava osio käsitteli fyysisestä turvallisuudesta huolehtimista. Siinä kysyttiin, miten talous on varautunut rikoksiin ja onnettomuuksiin sekä onko vastaaja tai joku muu talouden jäsen osallistunut turvallisuuskoulutuksiin. Lisäksi kysyttiin millaisia turvallisuusjärjestelmiä ja keinoja sekä väestönsuojelu- ja paloturvallisuusjärjestelmiä taloyhtiössä on käytössä. Vastaajan ja talouden ulkopuolisia sosiaalisia suhteita kartoitettiin kysymällä, miten kiinteästi vastaaja tunsi kuuluvansa eri tahoihin, osallistuuko joku talouden jäsen kunnallispolitiikkaan tai yhdistys- tai seuratoimintaan. Kysyttiin myös kuinka monta tuttua henkilöä tai ystävää vastaajalla on taloyhtiössä. Lopuksi kysyttiin taloutta tai taloyhtiötä kohdanneista rikostapauksista tai onnettomuuksista viimeisten 12 kuukauden ajalta. Koettua turvallisuutta koskevissa kysymyksissä kysyttiin, miten huolestuneita oltiin onnettomuuksiin tai rikoksen kohteeksi joutumisesta taloyhtiössä ja missä määrin tietyt tekijät aiheuttavat turvattomuutta. Haluttiin myös tietää, missä määrin ja mihin tahoihin vastaajat turvautuvat tuntiessaan pelkoa ja turvattomuutta henkilö- ja omaisuusturvallisuuden vuoksi. Taustamuuttujina olivat sukupuoli, siviilisääty, ikä, peruskoulutus, ammattikoulutus, kotitalouden koko ja tulot.

本研究旨在探究2000年代初期库奥皮奥市行居住区的住宅安全和居住环境。研究议题涵盖三个方面：首先，从不同类型的防灾角度，探讨居住安全与不安全感的认知结构；其次，分析家庭的心理感知层面的安全与不安全感；再者，探究家庭个体及其集体在提升居住安全方面的作用与协作。初始阶段的研究问题聚焦于居住的普遍性、居住形式、住宅公司、住宅公司的地理位置的宁静程度、居住年限、住宅的权属关系和面积。继之，研究转向住宅经理和管理委员会的措施如何促进住宅公司的安全，以及住宅公司中的成员是否属于管理委员会，以及住宅代表是否参与住宅公司的股东大会和其他集体活动。随后部分关注于物质安全措施，包括家庭如何预防犯罪和意外事故，以及受访者或家庭其他成员是否接受过安全培训。此外，还询问了住宅公司中使用的安全系统和手段，以及人口保护和消防安全系统的应用情况。通过询问，描绘了受访者及其家庭外部社会关系的图景，包括受访者与不同群体的归属感，家庭成员是否参与市政或社团活动，以及住宅公司中有多少熟悉的面孔或朋友。最后，询问了过去12个月内家庭或住宅公司遭遇的犯罪或意外事件。在感知安全的问题中，探讨了受访者对意外事故或成为犯罪目标感到担忧的程度，以及特定因素引起的不安全感的程度。同时，了解受访者在感到恐惧和不安全时，在个人和财产安全方面的求助对象和方式。背景变量包括性别、婚姻状况、年龄、基础教育、职业教育、家庭规模和收入。