Itä-Suomen nuorisopuntari 2014-2015

Itä-Suomen nuorisopuntari kartoittaa itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Vuoden 2014-2015 puntari keskittyy kuntien ja kaupunkien palvelutarjontaan sekä siihen, käyttävätkö nuoret kyseisiä palveluja asuinkunnassaan. Ensimmäisessä osiossa kysyttiin julkisen sektorin palveluiden käytöstä. Kunnallisiin palveluihin katsottiin kuuluvan muun muassa terveydenhoito, koulu- tai oppilasterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, kulttuuripalvelut, kirjasto- ja mediapalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut sekä nuorten vaikutusryhmät. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon he käyttävät kyseisiä palveluja sekä onko niitä kotipaikkakunnalla riittävästi tarjolla. Toisessa osiossa kysyttiin viranomaispalvelujen käytöstä ja riittävyydestä kotikunnassa. Viranomaispalveluiksi eriteltiin esimerkiksi opintotuki ja sen hakeminen Kelalta, työvoimapalvelut, terveys- ja sosiaaliturva, poliisipalvelut, lainopilliset palvelut sekä asevelvollisuus- ja siviilipalveluasiat. Lisäksi kysyttiin edellä mainittujen palvelujen ensisijaista asiointitapaa. Seuraavaksi käsiteltiin seurojen ja järjestöjen järjestämien palvelujen käyttöä ja tarjontaa. Seurojen ja järjestöjen palveluja ovat esimerkiksi erilaiset liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, harrastepiirit, perhepalvelut, yhteiskunnallinen vapaaehtoistoiminta, iltapäivätoiminta, vaikuttamistoiminta ja poliittinen toiminta. Kyselyssä kysyttiin myös seurakuntien ja kirkkojen palveluiden käytöstä ja riittävyydestä. Seurakuntien ja kirkon järjestämiin palveluihin kuuluivat muun muassa liikuntakerhot, hengellinen toiminta, vapaaehtoistoiminta, kirkollisiin juhliin liittyvä toiminta, rippikoulutoiminta sekä kirkon nuorisotyö. Viidenteen palveluryhmään luokiteltiin kaupalliset palvelut, kuten yksityiset terveyspalvelut ja hammashoito, yksityiset kulttuuripalvelut, kulutukseen liittyvät tavarapalvelut, päivittäistavarakauppa ja verkkokauppa. Myös näistä kaikista kysyttiin vastaajan käyttöastetta ja kotipaikkakunnan tarjontaa. Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää palveluiden kehittämisestä ja käyttökokemuksista. Viimeisessä osiossa kysyttiin, puuttuiko nuorten mielestä heidän asuinpaikaltaan sellaisia palveluita, joita he haluaisivat käyttää. Kysyttiin myös, millä tavoin paikkakunnan palveluita mahdollisesti voisi kehittää. Nuoret saivat myös arvioida omia vaikutusmahdollisuuksiaan tarjottaviin palveluihin. Lopuksi tiedusteltiin, miten nuorten mielestä asuinpaikkakunta pärjäisi vertailussa muiden kuntien kanssa parhaiden palveluiden suhteen. Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat ikä, sukupuoli, koulutusaste, asuinpaikka, perhemuoto sekä äidin ja isän koulutusasteet.

《东芬兰青少年关怀指标》旨在描绘东芬兰青少年之福祉、价值观与态度。2014-2015年度的调研重点聚焦于市镇层面的服务提供以及青少年在其居住市镇内使用这些服务的状况。首部分调研针对公共部门服务的使用情况进行探究。其中，市政服务范畴涵盖诸如医疗保健、学校或学生健康护理、社会福利、文化服务、图书馆与媒体服务、体育服务、休闲服务以及青少年影响力群体等。受访者被要求评估他们对这些服务的使用频率以及在其居住市镇内此类服务的充足性。次部分调研则关注于地方政府服务的使用与充足性。具体而言，地方政府服务包括例如学生资助及其在Kela（芬兰社会保险机构）的申请、劳动力服务、卫生与社会保障、警察服务、法律服务以及兵役与民事服务事宜。此外，还探讨了上述服务的首选咨询方式。随后，调研转向了由俱乐部和组织提供的服务使用与供应情况。这些服务包括各式体育服务、文化服务、兴趣小组、家庭服务、社会公益志愿服务、午后活动、影响力活动与政治活动等。调查还涉及了教堂和教会的服务使用与充足性。教堂和教会提供的服务包括体育俱乐部、宗教活动、志愿服务、与宗教节日相关的活动、青少年宗教教育以及教会青少年工作等。第五个服务类别涵盖了商业服务，如私人医疗保健和牙科服务、私人文化服务、与消费相关的商品服务、日用品零售和在线购物。对这些服务同样进行了受访者使用程度及其居住市镇内供应充足性的调查。此外，调研还旨在了解服务发展及使用体验。最后一部分调研询问了受访者是否认为在其居住地缺乏他们希望使用的某些服务。同时，调研还探讨了可能如何发展当地服务。青少年还被要求评估他们对提供服务的个人影响力。最终，询问了青少年对其居住市镇在提供最佳服务方面与其他市镇相比的表现如何。研究中的背景变量包括年龄、性别、教育程度、居住地、家庭形式以及母亲和父亲的教育程度。