Työolobarometri 2016

Työolobarometrit selvittävät suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta. Vuoden 2016 työolobarometri käsitteli mm. henkilöstössä ja työnkuvassa tapahtuneita muutoksia, vaikutusmahdollisuuksia, sosiaalisen median käyttöä työssä, syrjintää, työpaikkaväkivaltaa, työkykyä sekä työntekijöiden näkemyksiä omasta työtilanteesta ja työelämän kehityksestä. Työolobarometrien sisällöistä pääosa on pidetty samanlaisina eri vuosina. Vuonna 2016 kyselyyn sisällytettiin uusia kysymyksiä työ- ja vapaa-ajan joustavuudesta, työtehtävien siirtymisestä koneiden tehtäviksi sekä työtehtävien jakautumisesta työntekijöiden kesken (kysymykset K20b_7, K22_10, K50 ja K43g). Aluksi vastaajalta kysyttiin nykyisen työpaikan henkilöstön määrästä ja siitä, onko työpaikassa kuluneen vuoden aikana uudistettu tehtävien jakoa, työmenetelmiä tai tietojärjestelmiä ja miten ne ovat vaikuttaneet omaan työhön. Seuraavaksi vastaajalle esitettiin väitteitä työilmapiiristä, työkyvyn ylläpitämisestä, avoimuudesta ja tasapuolisuudesta työpaikalla. Myös innovaatiotoimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia taitojensa kehittämiseen ja uuden oppimiseen kartoitettiin. Seuraavaksi kyselyssä tiedusteltiin, ilmeneekö vastaajan työpaikalla eriarvoista kohtelua, syrjintää tai henkistä väkivaltaa eri tahoilta liittyen esimerkiksi etniseen taustaan, työsuhteen laatuun, sukupuoleen tai ikään. Tämän jälkeen kysyttiin kuulumisesta ammattiliittoon ja työttömyyskassaan. Vastaajilta kysyttiin seuraavaksi palkkauksesta ja työajan joustoista sekä mahdollisuuksista kehittää työpaikan asioita, kuten toimintatapoja ja prosesseja. Lisäksi selvitettiin työssä tapahtuvaa sosiaalisen median käyttöä, esimerkiksi tiedusteltiin mihin tarkoituksiin sitä käytetään ja tiedusteltiin myös työntekijän vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi työnjakoon, työtahtiin tai työskentelypaikkaan. Lopuksi kyselyssä käsiteltiin etätyötä, työn kuormittavuutta ja näkemyksiä työelämän muutoksista yleensä sekä käsitystä oman työpaikan säilymisen varmuudesta. Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2016) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, koulutusaste, ammattiasema, työnantajatyyppi, alue, työn koko- tai osa-aikaisuus, työpaikan toimiala, ylityön määrä, työsuhteen laatu ja sosioekonominen asema.

就业环境晴雨表旨在从薪资领取者的视角对芬兰就业领域的质量进行调研。2016年的就业环境晴雨表涵盖了诸如人员构成与工作角色变化、影响潜力、社交媒体在工作中的应用、歧视、职场暴力、工作能力以及工作者对自己工作状况与职业发展前景的看法等多个方面。就业环境晴雨表的内容在历年中保持了一致性。2016年的调查中新增了关于工作与休闲时间灵活性的问题、工作任务向机器转移的可能性以及工作任务在工作者之间的分配问题（问题K20b_7、K22_10、K50及K43g）。首先，调查者询问了受访者当前工作场所的员工数量，以及在过去一年中工作场所是否进行了任务分配、工作方法或信息系统的更新，并询问了这些变化对自身工作的影响。随后，调查者提出了关于工作氛围、维持工作能力、透明度和职场公平性的观点。此外，还调查了创新活动以及工作者提升技能和进行新知识学习的机会。接着，调查中询问了是否存在因种族背景、工作关系质量、性别或年龄等因素导致的职场不平等、歧视或精神暴力。随后，询问了是否属于工会和失业保险。接着，调查了薪资和工作时间的灵活性以及改善工作场所事务（如工作方法和流程）的机会。此外，还调查了在工作中社交媒体的使用情况，例如询问了其使用目的，并调查了工作者在诸如工作分配、工作节奏或工作地点等方面的影响力。最后，调查中讨论了远程工作、工作负荷以及关于职业变迁的一般看法，以及对自己工作场所持续性的信心。就业环境晴雨表中利用了劳动力调查（统计局2016年）的背景变量。背景变量包括性别、年龄、教育程度、职业地位、雇主类型、地区、全职或兼职工作、工作场所行业、加班量、工作关系质量以及社会经济地位等。