ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto

Tutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka onnellisiksi he itsensä kokivat sekä kuinka tyytyväisiä he olivat siihen, millaiset välit heillä oli perheenjäsenten ja muiden lähiomaisten kanssa. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhteeseen. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään. Lisäksi esitettiin useita uskontoa, uskonnollisia johtajia, tiedettä ja kirkon valtaa koskevia väittämiä. Pyydettiin mielipidettä uskonnollisista ääriryhmistä, Jumalasta ja kysyttiin missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät vastaajan vanhempien uskonnollista suuntautumista vastaajan ollessa lapsi sekä mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin. Tiedusteltiin myös vastaajan lapsuusajan perheen osallistumista jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyhetken toiminnasta. Kuinka usein vastaaja rukoilee ja osallistuu muihin kirkon aktiviteetteihin kuin jumalanpalveluksiin. Oliko vastaaja lukenut tai kuunnellut mitä tahansa pyhää kirjoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, onko vastaajan kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä. Kysyttiin myös, kuinka uskonnollisina vastaajat itseään pitivät. Vastaajille lueteltiin myös useita uskontoja ja uskonnollisia ryhmiä ja kysyttiin, millainen mielikuva heistä on. Kysyttiin myös näkemyksiä Raamatusta ja kokeeko vastaaja olevansa 'uudestisyntynyt' tai onko hänen elämässään ollut käännekohta, jolloin vastaaja omistautui uskonnolle uudella tavalla. Kysyttiin myös tilanteesta, jossa uusi laki olisi ristiriidassa vastaajan uskonnon kanssa, noudattaisiko vastaaja lakia vai toimisiko hän uskonnollisten periaatteidensa mukaisesti. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus ja tulot.

本研究探讨了芬兰人的价值观、道德观念及宗教信仰。研究内容涉及多个方面，通过多种问题与陈述来展开讨论。调查对象被询问其对自身幸福的感知，以及对家庭及其他亲密关系满意度的评价。此外，还探讨了已婚者对婚外情的看法，以及对同性恋成人关系的态度。在家庭经济状况极其拮据、无力再抚养更多子女的情况下，调查对象对堕胎合法性的看法也被纳入考量。接下来，研究分析了调查对象对议会、经济生活、工业、教会和宗教组织、司法机关和司法体系、以及教育机构和教育体系的信任程度。此外，还提出了关于宗教、宗教领袖、科学和教会权力的陈述，并征求了调查对象对这些问题的看法。关于宗教极端组织的看法，对上帝的认知，以及调查对象对不同信仰的信念程度也被纳入调查。接下来，问题涉及调查对象在童年时期父母的宗教倾向，以及其被培养的宗教信仰。还询问了调查对象在童年时期参与宗教仪式和其他教会活动的频率。接着，调查了调查对象当前的行为，包括祈祷频率和参与教会活动（非宗教仪式）的频率。在过去12个月内，调查对象是否阅读或聆听过任何神圣文献，家中是否因宗教原因摆放有圣坛或其他宗教物品。还询问了调查对象自我认同的宗教程度。调查对象还被列举了多种宗教和宗教团体，并询问了他们对这些团体的印象。关于《圣经》的看法，以及调查对象是否感到自己经历了“重生”或其生活中是否有过对宗教的新承诺，也被纳入调查。此外，还询问了在新的法律与调查对象的信仰发生冲突时，调查对象是遵守法律还是遵循宗教原则。背景信息方面，还包括性别、出生年份、家庭规模、教育程度、职业、行业或领域、每周工作时间、职业地位、管理职位、雇主（私营/公共部门）、工会会员资格、投票行为、宗教信仰和收入等。