AK2017 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Ahlgren, Arvo August,Augustinpoika s. 13.5.1887 Helsingissä, k. 29.8.1973 Tampereella, maalari, verkonkutoja, kansansoittaja, -laulaja 01 Laulu "Onnestaan haastavi lammikon laine". 02 Edellisen laulun valssisävelmä rallatettuna. 03 Edellisen valssin, Kaiservalssin oppiminen, maalarimestari Gother ja hänen orkesterinsa. 04 Kertojan paluu laivatokkaan Gotherin pyynnöstä, laulaminen työssä. 05 Kertojan harmonikka. 06 Venäjänkielinen laulu. 07 Virolainen laulu "Uh anna mulle käsi". 08 Virolainen laulu "Hiiri hyppäs kaks kargas". 09 Laulu "Minä puen mustaan pukuun ". 10 Laulu "Hei rannalla rommia ryypättiin". 11 Piirileikkilaulu "Mammani sanoi, että ostetaanko talo". 12 Laulu "Härmästä poikia kymmenen". 13 Laulu "Ne rahat, jotka vaskesta valetaan". 14 Laulu "Kolmella kortilla linnan portilla". 15 Laulu "Kun minä olin likka ja fiini" (ruokoton). 16 Laulu "Minä se olen se laulajapoika": 17 Edellisen laulun oppiminen Längelmäen Solalassa. 18 Piirileikkilaulu "Mitä me hurjat huolimme". 19 Piirileikkilaulu "Mitä minä huolin vaikka maailma huutaa". 20 Piirileikkilaulu "Pihlajanmarja se punainen marja". 21 Piirileikkilaulu "Pennin sain minä perintöä". 22 "Räähkä" -sanan merkitys Orivedellä. 23 Perttulan talo Oriveden Siitamassa. 24 Lahtuan Jussin yöpyminen Perttulan tyttären vieressä, eräs tapaus. 25 Perttulan talo. 26 Arkkiviisu "Toi tarkka talon haltija". 27 Edellisen laulun oppiminen Sepänniityn talossa olleesta arkista. 28 Kertoja pikkupoikana verkonkutojana Sepänniityn talossa, palkka ja ruoka. 29 Salakat ja niiden pyynti, suolatut salakat. 30 Salakanverkkojen kutominen Taipaleen talossa. 31 Ateria Taipaleen talossa, eräs tapaus. 32 Ateria Taipaleen talossa, saman luun käyttö monessa keitossa, eräs tapaus. 33 Penttilän isännän ja Hermanni-rengin kilpailu vadissa olevasta lihapalasta, eräs tapaus. 34 Penttilän isännän rengilleen Hermanni Sukaselle antama työmääräys, eräs tapaus. 35 Penttilän isännän ja Hermanni-rengin aterioiden syöminen peräkkäin, eräs tapaus. 36 Ajos, neljän talon niitty- ja takamaa. 37 Morsiuspellot, ei Orivedellä. 38 Vanhin poika talon perijänä, muilla lapsilla ei osuutta. 39 Laulu "Raatikkoon, raatikkoon". 40 Laulu "Kullan sain", "Raatikkoon" -laulun sävelmällä. 41 Kyöpelinvuori ja tyttöjen kiipeäminen sitä myöden. 42 Piirileikkilaulu "Suomessa olen minä syntynyt". 43 Piirileikkilaulu "Taitaapa tulla surullinen aika". 44 Huovin Tyyne, huonotapainen tyttö Orivedellä, "lautta" huonotapaisen tytön tai naisen nimityksenä. 45 Piirileikkilaulu "Taitaa tulla ilman muutos". 46 Piirileikkilaulu "Tällaiselle pojalle". 47 Piirileikkilaulu "Vanhan kullan naama". 48 Piirileikkilaulu "Heippa riitia rallaa". 49 Piirileikkilaulu "Vieraan kylän poikia ollaan". 50 Edellinen laulu, Kangasalan poikien Orivedellä laulama. 51 Piirileikkilaulu "Älä luule, että riiaan". 52 Piirileikkilaulu "Käys piiriin, käys tanssiin". 53 Kamppari Eenokki, piirileikkilaulujen laulaja. 54 Piirissä laulaminen. 55 Tanssiessa rallattaminen, renkipoikien tanssimaan opettaminen. 56 Piirileikkilaulu "Ämmät ne kantaa kontilla santaa". 57 Suositut etunimet Orivedellä kertojan nuoruudessa, miesten nimet, naisten nimet. 58 Etunimen antamisen perusteet. 59 Kertojan isoisän sukunimen otto. 60 Matti arvostettu nimi, sanonta "Matti on maalla miehiä, mutta Jussia metsätkin kasvaa". 61 Miesten etunimiä, eri nimien arvostus. 62 Liisan-Matti ja Matin-Liisa, mäkitupalaisia. 63 Suosittuja naisennimiä. 64 Ei herrasväen matkimista nimien annossa, herrasväen ruotsalaiset nimet. 65 "Ruustinna"- ja "provasti"- nimitysten käyttö.