AK5300 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Waronen, Arne Gabriel,s. 5.4.1898 Inkerin Kapriossa, historian ja ruotsin kielen lehtori 01 Inkerikkotytön ilmaus ”penk ujub” hänen ilmoittaessaan tulvasta kellarissa. 02 Muutto Inkeristä Kurkijoelle, ensivaikutelmana talojen siisteys ja vauraus. 03 Inkeriläistaloissa keskuspiha, jossa pidettiin karja talvella olkikaton alla. 04 Inkerissä maa kylän omistuksessa, jaettuna sarkoihin. 05 Pappilan sonni kylän karjan mukana, kylän väki vastineeksi viljanleikkuussa pappilassa, kaalikeiton teko teko leikkuuväelle. 06 Tanun päähän paneminen morsiamelle, virolaisten häiden juhlameno. 07 Virolainen renki perheineen pappilassa, viron puhuminen lasten kanssa. 08 Poikien ja tyttöjen kävely ja laulaminen tiellä keväisin. 09 Juortanan juhlat, vaellus lähteelle, ortodoksinen juhla. 10 Joulun vietto, kyläläiset kävivät pappilan salin joulukuusta katsomassa. 11 Inkeriläiset talot: suljettu piha, pääty tielle päin, portti. 12 Porttien, aittojen ja muut tilojen pitäminen lukittuina, ”kaikki vapaasti saatavissa oleva hävisi”. 13 Omenavarkaudet, koira vahtina puutarhassa. 14 Suomenkielinen opettajaseminaari Inkerissä. 15 Kertojan venäjän kielen opettajana Helsingin normaalilyseossa inkeriläinen Pekka Toikka. 16 Inkeriläinen koulutoveri Jamalainen. 17 Jumalanpalveluksen pito isän poissa ollessa: lukkari soitti virret, äiti luki tekstit, eräs tapaus. 18 Haudoilla kävijöitä vainajien päivänä Kaprion luterilaisella hautausmaalla, ruokaa haudalla. 19 Kirkon ja pappilan yhteydet Kaprion ja Raassovan kartanoihin, jälkimmäisen omisti balttilainen Ostensachenin perhe. 20 Kaprion venäläisessä kylässä posti, kaupat ja sairaala, sairaalassa naisvälskäri ja hoitajatar. 21 Kertoja ei muista kanteleita Inkeristä, virsikantele Kurkijoella. 22 Balalaikka ja haitari. 23 Kansantarinat, ei runoja; lastenhoitajan kertoma tarina kolmesta veljeksestä, jotka rakensivat talon. 24 Kertojan muutto Forssaan v. 1964 Kuusankoskelta; Lappeenranta ja Kuusankoski siihen aikaan elävämpiä paikkakuntia, Forssa vaikutti pysähtyneeltä. 25 Koulun oppilaat rauhallisia, paljon maalaisoppilaita. 26 Forssassa ei omaa kulttuurielämää, kehityksen alkaminen muutamaa vuotta myöhemmin. 27 Forssan maalais- ja kaupunkilaisperinne. 28 Koulun rehtori Rajalin. 29 Historian opetuksen muuttuminen: kertojan kouluaikana historia päättyi 1800-luvun loppuun, sen jälkeen vain ”tosiseikkoja”. 30 Poliittinen ja kulttuurihistoria aiemmin pääosassa, nykyään enemmän huomiota sosiaalihistoriaan. 31 Vanhan ajan historian käsittely latinan tunneilla.