Toimeentulotukiasiakkaiden elinolot ja sosiaalityö 1996

Tutkimuksessa kartoitettiin toimeentulotukiasiakkaiden elinolosuhteita, elinolojen ja elämisen kokemista sekä asiakassuhdetta ja sosiaalityötä. Ensin kysyttiin lapsuuteen ja lapsuudenkotiin liittyen mm. kenen kanssa asiakas eli pääosan lapsuudestaan ja esiintyikö perheessä vakavia ristiriitaisuuksia tai alkoholiongelmia. Edelleen tiedusteltiin, kuinka monta kertaa asiakas on muuttanut elämänsä aikana ja miksi. Terveydentilaa kartoitettiin muun muassa kysymällä työkykyä alentavista sairauksista sekä asiakkaalla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleista erilaisista vaivoista. Lisäksi kysyttiin, mitä terveyspalveluja vastaajan ruokakunta on käyttänyt viimeisen puolen vuoden aikana. Kysymyksillä asumismuodosta, asunnon tyypistä, huoneiden lukumäärästä ja varustelutasosta selvitettiin asuinolosuhteita. Asiakkaiden työ- ja työttömyyshistoriaa tutkittiin kysymällä muun muassa nykyistä toimintaa, työttömyyden kestoa ja syitä. Kestokulutushyödykkeiden (mm. kännykkä, videot, automaattipesukone, päivittäislehtitilaus ja tietokone) omistamista tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, onko asiakkaalla tai hänen perheellään säännöllisesti taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: julkisten kulkuneuvojen ja terveyspalvelujen käyttö, päivittäistavaroiden osto ja monipuolinen ravinto. Myös edellisissä eduskuntavaaleissa äänestämistä kartoitettiin. Asiakkaat arvioivat perhe- ja ystävyyssuhteitaan ja erittelivät elämäntapahtumiaan kuluneiden 12 kuukauden ajalta. He punnitsivat elintasoaan ja tyytyväisyyttään nykyiseen elämäntilanteeseensa. Haastattelun lopuksi selvitettiin kokemuksia sosiaalityön asiakkaana olemisesta kysymällä mm. miltä tuntui ensimmäisellä kerralla tulla sosiaalitoimistoon, haluaako henkilö keskustella muusta kuin taloudellisesta tilanteestaan ja millainen olisi parempi sosiaalitoimisto. Erilaisin väitelausein kartoitettiin vastaajien näkemyksiä mm. ylivelkaantumisesta, vaikutusmahdollisuuksista ja toimeentulotuesta. Sosiaalityöntekijät täydensivät haastattelun jälkeen asiakassuhdetta koskevia tietoja: ruokakunnan toimeentulolähde, asiakassuhteen kesto ja säännöllisyys sekä asiointikerralla tehdyt toimenpiteet (esim. toimeentulolaskelma ja tuen jakaminen, keskustelu ja neuvonta lastenkasvatus ja -huoltoasioissa sekä kotikäynti). He erittelivät myös mm. asiakasruokakunnan toimeentulovaikeuksien osatekijöitä. Sosiaalityöntekijät pohtivat, miten hyvin haastateltua asiakasta voidaan auttaa sosiaalihuollon toimenpitein. Lopuksi kysyttiin, onko asiakas paluumuuttaja tai pakolainen. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, ruokakunnan rakenne, koulutus sekä puolison koulutus ja pääasiallinen toiminta.

本研究旨在全面梳理救济福利客户的生存状况、生活体验以及客户关系与社会保障工作。首先，针对童年及家庭背景，调查了客户在童年主要与何人共同生活，家庭中是否存在严重冲突或酒精依赖问题。随后，询问了客户在其一生中搬迁的次数及其原因。在健康状况方面，通过询问影响工作能力的疾病以及客户在过去12个月内遭遇的各种疾病，进行了健康状况的评估。此外，还询问了客户家庭在过去半年内使用的健康服务。通过询问居住方式、住宅类型、房间数量和设施水平等，对居住条件进行了调查。客户的职业和失业历史通过询问当前活动、失业持续时间及原因等方面进行了研究。关于耐用消费品（如手机、录像机、自动洗衣机、日报订阅和电脑）的拥有情况进行了调查。进一步询问了客户或其家庭成员是否在以下情况下经常面临经济困难：使用公共交通和医疗服务、购买日常用品以及多样化的饮食。还调查了在前一次国会选举中的投票情况。客户对其家庭和友谊关系的评估以及过去12个月内的生活事件进行了详细阐述。他们对自身生活水平的评价和对当前生活状况的满意度进行了评估。在访谈结束时，通过询问客户首次来到社会保障机构时的感受、是否愿意讨论除经济状况之外的话题以及理想的社会保障机构应具备何种特征等问题，调查了客户作为社会保障工作对象的经验。通过各种论断，调查了客户对过度负债、影响可能性以及救济福利的看法。社会保障工作者在访谈结束后补充了有关客户关系的详细信息：家庭收入来源、客户关系的持续时间及规律性以及咨询时所采取的措施（例如，救济福利计算和分配、育儿和监护问题的讨论及咨询、家访等）。他们还详细阐述了客户家庭在救济福利方面的困难因素。社会保障工作者思考了如何通过社会保障措施有效地帮助访谈的客户。最后，询问了客户是否为归国者或难民。背景变量包括受访者的性别、婚姻状况、家庭类型、家庭结构、教育程度以及配偶的教育程度和主要职业。