AK5050 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Haapakoski, Jaakko Herman,Claesinpoika s. 12.7.1906 Ylivieskan Kantokylässä 01 Kertojan henkilötietoja. 02 Kertojan vanhemmat, herännäisiä. 03 Kertojallakin ollut körttipuku; Joonas Löytynoja ja Matti Bryttinen, körttivaatteiden tekijöitä Kantokylästä ja Vähästäkankaasta. 04 Joonas Löytynoja nuorempi eli Pikku-Joonas, vanhemman Joonaksen oppipoika; edellisten sukulaisuussuhde. 05 Körttiräätälit ammattiräätäleitä; pastori Martti Martikaisen puvun teettäminen. 06 Körttiröijy, Etelä-Pohjanmaalla körttivästi, ja körttitakit. 07 Körttiröijyt erilaisia kuin Etelä-Pohjanmaalla. 08 Körttipuvun teettäminen kansakouluikäisille. 09 Körttipuvun väri tummanharmaa tai musta, kangas pompsia eli puolivillaista. 10 Pukujen maksaminen rahalla, räätäli kotiin aluksi; Ylivieskassa ei kertojan muistin mukaan muita körttiräätäleitä kuin edellä mainitut. 11 Sipilä ja Kippola, tavallisia räätäleitä. 12 Luoman räätäli kirkonkylässä tehnyt körttivaatteita, Luoman asuinpaikka. 13 Alma Apuli, herännäisten naisten vaatteiden tekijä. 14 Kertojan vaimon vihkipukuna körttipuku v. 1933; kertojan oma hääpuku. 15 Naisten mittojen ottaminen (kertojan vaimon kertomana). 16 Päähuivi mustasta kankaasta, hartialiinassa sininen raita. 17 Miehillä myöhemmin lipposet eli matalat kengät, yleensä miehillä varrelliset saappaat kesät talvet. 18 Körttinuorilla mustasta boksinahasta tehdyt lipposet. 19 Miehillä päässä musta hattu; Taavetti Eskelisen moitteet lippalakin takia, eräs tapaus. 20 Tukan leikkaaminen; kertojan äidin lastensa hiusten leikkaaminen, lapsille merkki korvaan, eräs tapaus. 21 Virren merkitys herännäiskansalle. 22 Erään kirjeen sisältö: kehotus veisaamaan niin paljon kuin jaksaa. 23 Veisaaminen kotona, virren lapselle tuoma turvallisuudentunne. 24 Kirkossa käyminen sunnuntaisin yleistä, rinkien eli veräjien aukaiseminen kirkosta tuleville. 25 Kertojan äidillä veisuukirja aina esillä; Jesajan profetaalivirren taustaa. 26 Jesajan profetaalivirsi "Jesaiall' profeetalle tapahtui". 27 Edellistä ei veisattu seuroissa, harvinainen virsi, kertojan sisar ja veli osasivat sen. 28 Kertoja Raudaskylässä viikon luentopäivillä. 29 Veisaaminen kuolintapauksen yhteydessä. 30 Veisaaminen vainajaa vietäessä kappeliin, ruumishuoneelta lähdettäessä ja vietäessä ruumista hautaan. 31 Kanttoria ei pyydetty milloinkaan haudalle; haudalla veisattu virsi. 32 Vakituiset veisuumiehet haudalla: Jussi Syrjälä, Arvi Saari, Vilho Mäkelä; kertojan veli Ville Haapakoski ja Saaren veljekset veisuumiehinä. 33 Kantokylällä tapana veisata koko ajan hautaa peitettäessä, peittovirsinä hautausvirsiä ja iankaikkisen elämän virsiä. 34 Vanhan virsikirjan käyttö aiemmin, pohdintaa eri virsikirjoista. 35 Ruumiille veisaajina ei naisia. 36 Virren valinta kuolleelle; virren aloittaminen: kuka tahansa aloitti, muut yhtyivät. 37 Vainajan elämäntavan vaikutus virren valintaan. 38 Kertojan toimiminen veisaajana. 39 Kantokylällä kanttori ei koskaan veisaamassa haudalla, kertoja veisaamassa. 40 Raudaskylän opistossa opettaessaan kertoja opettanut virsien melodiat laulamalla. 41 Isollakoskellakaan ei tarvittu kanttoria. Kesto: 00:33:22