AK5330 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Lehmusvuori, Karl Yrjö,s. 12.12.1897 Mäntsälän Ohkolassa, maanviljelijä 01 Kertoja 16-vuotiaana sepän apulaisena Kellokosken tehtaalla, seppä Ståhle. 02 Kertoja Strömbergin Sähköllä Helsingissä. 03 Sepän apulaisen tehtävät: lekarina olo, ilmavasaran käyttö. 04 Kuokkien takominen Kellokoskella. 05 Sepät Mäntsälässä. 06 Valusepät, ei valjaskellojen valajia eikä pyssyseppiä. 07 Puusepänverstaat kirkonkylässä. 08 Lindroos, rukinrullien sorvaaja kertojan lapsuuden aikaan. 09 Ei soitinten tekijöitä. 10 Kivityöt, Kirkkosillan kivien otossa vieraspaikkakuntalainen kivityömies. 11 Toripäivät Mäntsälässä kertojan rippikouluajasta sota-aikaan asti, torin sijainti alku- ja loppuvaiheessa. 12 Porvoon syysmarkkinat, hevos- ja kalamarkkinat. 13 Suolakalaa kauppaliikkeissä, tuoreen ja suolatun kalan kauppiaiden kulkeminen. 14 Talviteitä vähän, maantiet kylistä kirkolle. 15 Ei kansanparantajia. 16 Kertoja maanviljelystöihin isän sairastuttua, tila Ohkolassa. 17 Lokomobiilien käyttö puinnissa Ohkolassa, kertojan puimakoneen ja öljymoottorin hankinta v. 1922 ensimmäisenä kylässä. 18 Lokomobiililla käytetyt puimakoneet, siirrettävät lokomobiilit, puinti pellolla ladon vieressä. 19 Hevoskierrolla puiminen Ohkolan Mäkelässä ja Mikkolassa. 20 Lokomobiilien tulo kertojan varttuessa työikäiseksi. 21 Tuulimyllyjä ei Mäntsälän eteläpäässä, kirkonkylässä ollut mylly nyt Sepänmäellä. 22 Vesivoimamyllyt Ohkolassa, Nummisessa, kirkonkylässä, Pornaisten puolella sekä koskissa Mäntsälän ja Porvoon välillä. 23 Myllyt, joissa oli kuorimalaitteet. 24 Ryyniprässien tulo myllyihin. 25 Vehnämyllyt kertojan aikuistuttua Hirvihaarassa, kirkonkylässä ja Halkiassa. 26 Vehnän viljely kertojan nuoruudessa, uudelleen alkaminen 1920-luvun jälkeen ja laajeneminen myllyjen tultua. 27 Pärehöylä ja kotitarvesaha Nummisten myllyllä, sahaus kevättalvella. 28 Metsäalue Ohkolan ja Hirvihaaran välillä, ei petolintuja. 29 Susia ja karhuja metsissä ennen kertojan syntymää, nykyään taas susi liikkeellä. 30 Tervanpoltto omiksi tarpeiksi; Eklöfin tervatehdas Nummisten kylässä 1920-luvun alussa. 31 Eklöfin tervatehtaan polttomestari Yrjö Ranta. 32 Hassu-Samperi, kulkija. 33 Ei puhemiehiä. 34 Kiertävä lumppujen kerääjä ja muolaalaisten kivivatien kaupustelija Virtanen, hänen lumpunkeräyshuutonsa ”Mitä mustempia, sitä parempia”. 35 Suomen Vanutehdas lumppujen ostajana, Virtasen lumppujen toimittaminen sinne. 36 Vienankarjalaiset laukkukauppiaat ennen ensimmäistä maailmansotaa, mm. rihkamakauppias Vaseli. 37 Poikansa kanssa kulkenut, rihkamaa ja vaatetta myynyt kulkukauppias. 38 Mäntsälään jäänyt Simo-kauppuri, kauppias Lukin Hirvihaarassa, poika ja tytär nykyään Mäntsälässä. 39 Paikallinen posetiivari, kasku hänen huonokuuloisuudestaan. 40 Posetiivarilla onnenlehtiä myytävänä, vähän aikaa mukana marakatti. 41 Kaskenpolttoa ei Mäntsälässä enää kertojan vanhempien aikana. 42 Tervaa poltettu vielä 1900-luvun alussa. 43 Muualta tulleiden tervakauppiaiden liikkuminen. 44 Ei kellojen tekijöitä, vain kellonkorjaajia. 45 Myllyjen kivet tehdasvalmisteisia. 46 Käsikivet; jauhojen saanti sota-aikana. 47 Punakaarti v. 1918 Mäntsälässä, marssi Porvooseen, työväentalo, meijerirakennuksen haltuunotto. 48 Punaisen ja valkoisen puolen surmat v. 1918 Mäntsälässä. 49 Kertoja syrjässä kansalaissodan tapahtumista, ei elintarvikkeiden luovutuksia. 50 Mäntsälän kapina 1930-luvulla, partiot teillä Ohkolassa ja Kellokoskella, kertojan maidonkuljetusmatkat päivittäin niiden ohi. 51 Talkoot ja naapuriapu: pellonraivaus, rakennustyöt, tienteko, rukiinleikkuu, heinänkorjuu. 52 Rukiinleikkuutalkoot. 53 Talkootanssit; kartanoissa rukiinleikkuun päätteeksi tanssit. 54 Ei pelimannia pellolla, talkootanssit renkituvissa, nurkkatansseja ladoissa ja riihissä. 55 Rukiinleikkuutalkoissa kaljaa juomaksi pellolle, joskus ryyppyjen tarjoaminen talkoiden päätteeksi. 56 Ei huutelua peltotöiden päätteeksi. 57 Rukiinleikkuu talkoilla yhdessä päivässä, raivaustalkoita voi olla useammankin kerran peräkkäin.