Maaseutubarometri 2009: kuntapäättäjät

Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta. Kuntapäättäjiltä kysyttiin heidän käsityksiään Suomen erilaisista alueista. Heitä pyydettiin kertomaan, mitkä luonnehdinnat kuvaavat heidän omaa kuntaansa, onko kunnassa: tiivis ja kaupunkimainen keskusta; runsaasti kaupungin välittömästä läheisyydestä hyötyviä maaseutualueita; useita kuntakeskuksia; vahvoja kuntakeskusten ulkopuolisia teollisuusalueita; runsaasti maatalousvaltaisia alueita; runsaasti haja-asutusalueita; runsaasti asumattomia alueita. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa viime vuosina tehty kaupunkimaisia ja maaseutumaisia alueita yhdistävä kuntaliitos. Kyselyssä esitettiin myös väittämiä siitä, miten viime vuosina tehdyt kuntaliitokset ovat vaikuttaneet maaseutua koskeviin päätöksiin. Nämä väittävät käsittelivät maaseudun huomioimista päätöksenteossa, maaseudun asukkaille tarjottavia julkisia palveluita, maaseudun elinkeinopoliittista merkitystä, maaseudun tarjoamien asumisvaihtoehtojen hyödyntämistä sekä kuntakeskuksen ja haja-asutusalueen vastakkainasettelua. Vastaajilta tiedusteltiin myös mielipidettä siitä, mitkä tekijät estävät etätyön lisääntymistä. Vastaajille esitettiin erilaisia maaseudun kehittämistä koskevia toimintatapoja, ja kysyttiin, miten tärkeinä he niitä pitivät. Lisäksi kysyttiin millaiselle liiketoiminnalle Suomen maaseudulla on kasvavia edellytyksiä. Kysyttiin, mitkä ovat vastaajan työskentelyalueella tärkeimpiä kohteita maaseudun kehittämistyössä. Haluttiin myös tietää, miten hyvin eri asumisen tavat antaisivat ihmisille mahdollisuuden elää hyvää elämää. Kysyttiin myös, millaisen vastaajat uskoisivat maaseudun merkityksen olevan v. 2020 ja miten he toivoisivat asioiden olevan tuolloin. Esitettyjä maaseudun tulevaisuudenkuvia olivat: siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä; sen puhdasta luontoa arvostetaan; sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan; monimuotoinen turismi kukoistaa siellä; maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä; siellä on paljon erilaista yritystoimintaa; se on voimakkaasti autioitunut. Pyydettiin myös mielipide siitä, miten maaseudun merkitys koko Suomelle muuttuu tulevaisuudessa. Taustamuuttujina olivat maakunta, kunta, kunnan asukasluku ja aluetyyppi.

本项研究旨在深入探究乡村之意义与未来走向，旨在为芬兰民众对乡村的认知提供宝贵信息。该研究隶属于Sitran的“Maamerkit - 乡村之意义”项目，该项目自2010年初启动，历时五年。研究团队向地方决策者征询其对芬兰不同地区的见解，并要求他们描述能够体现其所在乡镇特征的各类描述性标签，包括乡镇是否拥有紧凑且都市化的中心、是否拥有众多直接受益于城市周边的乡村地区、是否拥有多个乡镇中心、是否拥有强大的乡镇外围工业区、是否拥有大量以农业为主导的地区、是否拥有大量散居地区以及是否拥有大量无人居住的地区。此外，研究还询问了乡镇是否在过去几年中进行了城乡结合的乡镇合并。调查中还提出了关于过去几年乡镇合并如何影响乡村决策的论断，这些论断涵盖了在决策过程中对乡村的关注、为乡村居民提供的公共服务、乡村在产业政策中的重要性、乡村提供的居住选择的有效利用以及乡镇中心与散居地区的对比。调查还询问了受访者对哪些因素阻碍了远程工作的增长。受访者还被提出了多种乡村发展策略，并询问他们认为这些策略的重要性。此外，还询问了他们认为芬兰乡村在2020年及以后将具有何种意义，以及他们希望届时的情况如何。提出的乡村未来愿景包括：居住着大量从事远程工作的人群、纯净的自然环境受到高度评价、广泛的有机农业受到重视、多元化的旅游业蓬勃发展、农业效率显著提高、拥有众多不同类型的企业活动、乡村地区出现严重荒废。此外，还征询了受访者对乡村在未来对整个芬兰意义如何变化的看法。背景变量包括地区、乡镇、乡镇人口数量和土地类型。