AK4435 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Friman, Toivo,s. 4.7.1910 Kittilän kirkonkylässä, työmies, maanviljelijä, kunnallisneuvos 01 Kertoja metsätöissä Ruotsissa, metsänomistus siellä; metsäkauppojen järjestely. 02 Puutavarakaupoista laadittu asiakirja ja lain tulkinta sen laatimisen jälkeen. 03 Mittojen väärentäminen puutavaraa ostettaessa. 04 Tukinuitto, puiden uomassa pysymisen varmistaminen: kossien ja tukkirännien teko. 05 Veden säännöstely tukinuitossa. 06 Vonkaus, puiden kiinnijäämisen estäminen; suman ja ruuhkan syntyminen. 07 Lapset uiton sujumista valvomassa; keksi ja kanki uittovälineinä. 08 Kemijoen uittoyhdistyksen perustaminen ennen ensimmäistä maailmansotaa. 09 Tukkien kuljetus lauttoina kertojan aikana vain Rovaniemelle, irtokuljetus, Rovaniemellä kaksi sahaa. 10 Sahatavaran uitto lauttoina Rovaniimelle 1920-luvulle asti, Ounasjoen lautta 4-telinen, kaksikerroksinen. 11 Uittoreitin koskia, uitto Kemijoen Taivalkoskessa. 12 Puutavaran vienti Rovaniemelle 1920-luvulla, irtouitto sahojen hävittyä sieltä. 13 Matkustaminen tukkilautoilla, nopein tapa matkustaa Rovaniemelle. 14 Amerikkaan lähtijöiden matkustaminen tukkilautalla. 15 Kertojan naapuri Hilda Ala-Pieti siirtolaisena Amerikassa; v. 1906 paljon lähtijöitä Amerikkaan. 16 Tukkilautan airot eli melat. 17 Lautan mukana vene paluumatkaa ja tavarankuljetusta varten. 18 Veneen soutaminen ja sauvominen vastavirtaan, sauvominen nopein tapa kulkea veneellä joessa. 19 Terva-aineiden tuonti Kemi-yhtiön savottaan 1920-luvulla sauvomalla ja vetämällä, paluumatka myötävirtaan. 20 Kittilässä tervanpolttoa vain kotitarpeiksi, tervatynnyrit ja -puolikot. 21 Kuntien järjestämä tervanpoltto nälkäaikana v. 1918. 22 Tornionjokilaaksossa paljon tervanpolttoa, kuljetus uittamalla Tornionjokea pitkin. 23 Tervatynnyreistä sidotut lautat. 24 Ei tervanpolttoa Kittilässä v. 1918 jälkeen, kertojan isä polttanut v. 1922 tai 1923. 25 Tervan poltto kannoista ja tervaisista männynlatvoista. 26 Astia johon terva meni ensin, sen tekeminen. 27 Komopuu, tervahaudan päätä ei saanut pitää auki; tervaränni, halssi, tervasaunasta ei puhuttu. 28 Tervan käyttö rekien tervaamiseen; tervanpolttopaikat. 29 Rahan hankkiminen metsästyksellä; nahkojen ja riekkojen myynti Rovaniemen markkinoilla, eräs tapaus. 30 Riistanmyynnin tuottoisuus. 31 Kalaa ei käytetty paljon, kertojan kotitalolla oma kalajärvi, kalansyönti heinänteossa oltaessa. 32 Silakkanelikko, puinen 30 litran astia. 33 Ammattikalastusta vain Kelontekemäjärvessä, Kelontekemäjärvi lappalaisten asuinpaikaksi määrätty, sieltä muikkua, jota sanottiin silliksi. 34 Merikalojen tuonti Norjasta joulun aikaan. 35 Joessa runsaasti haukia ja ahvenia, kalan käyttö suolakalana, keitettynä, paistettuna. 36 Tuoreen kalan keittäminen perunoiden kanssa, kalavellin valmistus; siikoja ei halkaistu. 37 Kalan syönti leivän kanssa ja ritilän päällä kuivattuna. 38 Kalojen kastikkeeksi erämatkoilla tehty soppa, kotona vain suolattua kalaa. 39 Joesta saadut kalat, lohenkalastus kertojan aikana, kalastaja Kalle Ollila. 40 Joessa elävä lohi, sen kutupaikka; lohen tuulastaminen. 41 Nuottakalastus, Kittilän kohdalla suvanto. 42 Ansapyynti 1920-luvulla. Kesto: 00:32:48