AK5309 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Fast, Martta os. Duktig,s. 6.7.1900 Urjalassa 01 Viulunsoittaja Kaukanen Urjalankylässä, kelloseppä ja tinuri. 02 Lasten kasvatus, ruumiillinen kuritus. 03 Isän äidin asuminen kertojan kotona, tumppujen kutominen elannokseen. 04 Puurosten kerääjät, mummon kiertäminen kylässä viljaa keräämässä. 05 Kantalassa huutolaispoikia kertojan lapsuudessa. 06 ”Pelmanni” soittajan nimityksenä; Närpöö eli Kalle Wahlman 2-rivisen hanurin soittaja. 07 Kertoja lapsena Närpöön viestinviejänä Kantalan Selma-köksälle, palkkioksi sai kokeilla hanuria. 08 Närpöön pullan osto Paakari-Mantalta riiustellessaan. 09 Vuorenpään pirtissä tansseja, Närpöö soittajana; kertojan käynti lapsena tansseja katsomassa, eräs tapaus. 10 Purpuri. 11 Elonleikkuutalkoita ennen kertojan aikaa. 12 Kehruutalkoot Niittymäessä. 13 Parkkumi, miesten vaatekangas, tamppauttaminen Liljeroosilla Tampereella. 14 Kehruutalkoot Niittymäessä. 15 Pellavien lihtaaminen talkoilla, miehet loukuttaneet ne sitä ennen. 16 Pellavan repiminen maasta, kuivaaminen ja rohkiminen. 17 Pellavien liottaminen vedessä tai pitäminen sadesäällä nurmella, kuivaaminen kedolla. 18 Pellavien loukuttaminen, lihtaaminen ja häkylöinti; rohtimien ja ihojen käyttö. 19 Pellavien harjaaminen; neyle eli ompelulanka ja langan kertaaminen. 20 Toppatallukkaiden teko. 21 Pellavakankaat: rohtiminen, vartti ja aivina. 22 Miesten rohtimiset mekot ja housut, naisten kivijalkapaidat. 23 Hampuista köysiä, ei viljelty kertojan aikana. 24 Niittymäessä tervakronkeli eli tervahauta, isäntä Eeli Niittymäki tervanpolttajana; tervan käyttö ajokaluihin. 25 Anttilan Oskarin tervaveden keitto lääkkeekseen ja karanneen tulen sammuttaminen vaimonsa uudella alushameella, eräs tapaus. 26 Kertojan ensimmäiset housut flanelliset laukkuhousut; naisten avonaiset housut. 27 Ennen ei lapsilla rakkovikoja, vaikka istuttiin paljaalla takapuolella jäisessä kelkassa, nykyään rakkovikoja, vaikka on toppavaatteet. 28 Lähteenmäen Ellu ja hänen kanansa, sanonnan ”On kuin Ellun kana, ei muni eikä motkota” alkuperä; sananparsista ja sutkauksista. 29 Kulkija Lotskoivio Niittymäessä, parsinneula maksuksi ruoasta ja yösijasta. 30 Lotskoivion mielikuvituksellinen kertomus matkastaan ilmalaivalla Seynin kanssa. 31 Lotskoivion yöpyminen kertojan kotona, kahvin keittäminen, eräs tapaus. 32 Kylätappelut tansseissa, kalikka aseena. 33 Pojat eivät kulkeneet laulaen kylällä. 34 Sahdinmyyntipaikkoja kylässä. 35 Niemelän pappa ja Setälän Kustaa sahdintekijöitä, sahdin myynti; Kantalan Vihtorin eli Kurkku-Vihtorin ja Ketolan Hannen sahtivelka. 36 Tuoppi ja kannu mittoina sahdin myynnissä, ei pulloja. 37 Leilit ja pullot, lasituopit. 38 Peltituopit ja katajaiset kaljatuopit, yhteinen juoma-astia pöydässä. 39 Keiton, vellin ja puuron syöminen yhteisestä vadista. 40 Lusikkahäkki ja puulusikat. 41 Piimän juonti yhteisestä tuopista, partasuiset miehet. 42 Ei lautasia, Niittymäessä puulautasia tarjoiluastioina; lihan ottaminen keitosta leivän päälle. 43 Leivän kastaminen yhteiseen kastikeastiaan, kova reikäleipä. 44 Leipien leipominen syksyllä koko talveksi, leipävartaat. 45 Leipä eväänä ulkotöissä. 46 Rukiin leikkuu sirpillä, kertojan aikana jo viikatteella, kokoaminen, sitominen ja kokkosten teko. 47 Riihen parsien täyttäminen. 48 Kuivuneiden sitomien pudottelu parsilta ja lyöminen seinään. 49 Ei riihiä, joissa kahdet parret. 50 Alominen eli siteiden katkaisu ja puitavien rukiiden nostelu häkille, kepakoilla lyöminen. 51 Lyhteiden pudistelu lyömisen jälkeen, olkilyhteet ulos. 52 Viljan puhdistus kasmasiinilla, viskaaminen vanhempi puhdistustapa. 53 Kepakoiminen luhan puolella, riihen puolella seinään lyöminen. 54 Ohrien puinti varstoilla. 55 Kaurojen puinti, riuska eli hevoskierto monessa talossa. 56 Ylhäällä parsilla olo kauroja antamassa puinnin aikana. 57 Kulmalan Kalle Lonkan papan hammassäryn parantajana. 58 Kaskenojan Eenokki Niittymäessä käärmeen pureman lehmän parantajana. 59 Käärmeen pureman koiran parantaminen erityisellä suolalla, kaksi tapausta. 60 Kertoja miehen sisaren käynti Sällin Mantan luona lehmänsä takia, lehmän paraneminen. 61 Kaskenojan Eenokki lehmän parantajana, hänen käyttämänsä loitsu ”Nouse ja tanssaa”. 62 Kertoja ei tiedä ”Salperin Jannesta”; hieroja joka käytti sähkötyynyä. 63 Vilppalan Manta Huittisissa. 64 Vuorenmaan Aku jäiden lähdön ennustajana. 65 Sään ennustaminen, sanonta ”Iltarusko pouta vankka, aamurusko sade sankka”. 66 Harakat pihassa ”kielien” eli juorujen enteenä. 67 ”Vapsaisten” eli ampiaisten tulo sisään kylmien ilmojen enteenä. 68 Lintujen tulo ikkunoille kurjien ilmojen enteenä. 69 Sananlaskut ”Kuu kiurusta kesään, puoli kuuta peipposesta, pääskysestä ei päivääkään” ja ”Käki tuo suven sanoman ja pääsky päivän lämpimän”. 70 Ei tietoa Urjala-nimen alkuperästä; jättiläisen heittämä Sormikivi, ” virstan viiras Hollolle päin”. 71 Kaksi arvoitusta: ”Ympyriäinen pympyriäinen” ja ”Ämmä istui mäessä”.