Hyvinvointi 1996

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sosiaaliturvaan liittyviä mielipiteitä ja käsityksiä. Työssäkäyvien vastaajien työmarkkina-asemaa ja käsityksiä työelämästä eriteltiin tiedusteluilla nykyisestä työpaikasta, työsuhteesta ja sen jatkuvuudesta, työajasta, palkasta, työttömyys- ja lomautusjaksoista, työtehtävien määrästä, työn kiinnostavuudesta, lisäkoulutuksesta ja työn jakamisesta. Lisäksi heiltä tiedusteltiin mahdollista valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa esimerkiksi jäämällä vuorotteluvapaalle, siirtymällä osa-aikaiseen työsuhteeseen tai perustamalla oman yrityksen. Työttömiltä tai lomautetuilta kysyttiin työttömyyden kestosta ja ensisijaista syystä, työllisyyskoulutuksesta ja työttömyyskorvauksesta. Edelleen työttömiltä tiedusteltiin valmiutta muuttaa nykyistä työmarkkina-asemaansa muun muassa tekemällä lyhytaikaisia "keikkatöitä". Lisäksi kartoitettiin, kuinka merkityksellisinä asioina työn vastaanottamisen kannalta he pitävät mm. työpaikan sijaintia, kotitalouden sosiaalietuuksien heikentymistä ja entisen palkkatason saavuttamista. Vastaajien terveydentilaa selvitettiin kysymyksillä työ- ja toimintakykyä alentavista vaivoista tai pitkäaikaisista sairauksista. Edelleen tiedusteltiin, tarvitsevatko he pitkäaikaiseen sairauteensa jatkuvaa lääkärinhoitoa tai kuntoutusta ja säännöllistä lääkärin määräämää lääkitystä. Vastaajien piti myös kertoa, onko heitä viime aikoina vaivannut muun muassa ylirasittuneisuus, unettomuus tai huonomuistisuus. Sosiaalisia suhteita kartoitettiin mm. kysymyksellä luottamuksellisista ihmissuhteista. Elämänhallintaan liittyen tiedusteltiin, kuinka usein vastaajat kokevat epätietoisuutta tai pitävät tekojaan tarkoituksettomina. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan ongelmanratkaisutapojaan sekä laajemmin tyytyväisyyttään omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa niin omaa elämää kuin yhteiskuntaakin koskevissa asioissa. Edelleen tiedusteltiin, äänestivätkö vastaajat eduskuntavaaleissa 1995. Hyvinvointiin ja sosiaalipolitiikkaan liittyviä mielipiteitä kartoitettiin väittämillä esimerkiksi hyvinvointipalvelujen tuottajista, sosiaaliturvan byrokraattisuudesta, julkisten palvelujen käyttäjämaksuista, toimeentuloeroista sekä verojen alentamisesta ja korottamisesta. Seuraavaksi eriteltiin kotitalouden tuloja, menoja ja elintasoa. Edelleen kysyttiin mielipiteitä toimeentulotuen nykyisestä ja tarvittavasta tasosta. Lopuksi tiedusteltiin, kokevatko vastaajat elävänsä köyhyydessä tai olevansa ylivelkaantuneita. Taustamuuttujia olivat muun muassa vastaajan työmarkkina-asema, ammatti, ikä, sukupuoli, siviilisääty, perhemuoto, kotitalouden rakenne, koulutus sekä puolison työmarkkina-asema ja ammatti.

本研究旨在描绘芬兰公民对社会保障制度的观点与认知。通过对在职受访者进行细致的调查，研究者深入探讨了他们在劳动市场的地位以及对职业生活的理解，包括对当前工作地点、工作关系及其延续性、工作时间、薪酬、失业和停工期间的看法。此外，调查还涉及受访者是否有意愿改变其现有的劳动市场地位，例如通过休假、转为兼职工作或创立自己的企业。对于失业者或停工人员，调查询问了失业持续时间和主要原因，以及职业培训和失业救济。进一步地，研究者还调查了失业者是否有意愿通过从事短期‘零工’等方式改变其劳动市场地位。同时，研究者还探究了受访者认为对接受工作而言最具意义的事项，例如工作地点、家庭社会福利的削弱以及达到原有薪酬水平。此外，通过询问受访者的健康状况，研究者揭示了影响其工作和活动能力的疾病或长期病症。进一步地，调查了受访者是否需要持续的医疗护理或康复治疗，以及是否需要定期服用医生开具的药物。受访者还需描述近期是否遭受过过度劳累、失眠或记忆力减退等问题。在社会关系方面，研究者通过询问关于信任关系的私密性问题进行了调查。在生活管理方面，研究者调查了受访者经历不确定性和认为自己的行为无目的性的频率。此外，受访者还被要求评估自己的问题解决策略以及更广泛地评价自己在个人生活和社会事务中的影响能力。进一步地，研究者询问了受访者是否在1995年参加了议会选举。关于健康和社保政策的观点通过一系列断言进行探讨，例如关于社会福利提供者的观点、社会保障制度的官僚主义、公共服务使用费、收入差距以及税收减免和增加。随后，研究者详细分析了家庭收入、支出和生活水平。进一步地，调查了受访者对当前和所需的社会救助水平的看法。最后，研究者询问了受访者是否感到生活在贫困之中或过度负债。背景变量包括受访者的劳动市场地位、职业、年龄、性别、婚姻状况、家庭结构、教育程度以及配偶的劳动市场地位和职业。