Alueellinen hyvinvointi: Itä-Helsingin kansalaiskysely 2001

STKL:n toteuttaman tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa itähelsinkiläisten hyvinvointia. Kysely tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin sekä Heikki Waris -instituutin kanssa. Kysely jakaantui kuuteen eri aihealueeseen. Näistä ensimmäisessä tiedusteltiin asumisesta ja tyytyväisyydestä omaan asuinalueeseen. Toinen osa käsitteli vastaajien kokemuksia omasta elämäntilanteestaan ja eri tahoilta saatavasta avusta ja tuesta. Kolmanneksi kartoitettiin mielipiteitä palveluista. Neljäs teema liittyi vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksiin, ja tämän jälkeen tiedusteltiin tietoverkkojen käytöstä. Lopuksi esitettiin joitakin kysymyksiä vastaajien taloudellisesta toimeentulosta. Asumiseen liittyen vastaajilta kysyttiin muun muassa asumistyyppiä sekä kuinka kauan he olivat asuneet yhtäjaksoisesti asuinalueellaan. Lisäksi tiedusteltiin mille alueelle erilaiset tapahtumat kuten ruokaostokset ja kirjastokäynnit yleensä sijoittuvat vastaajien perheissä, sekä mitä mieltä he olivat asuinalueestaan lasten kannalta. Edelleen kysyttiin mahdollisista muuttoaikeista sekä näiden syistä. Elämäntilanteeseen liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan oman elämän erilaisia osa-alueita, esimerkiksi perhesuhteita ja asuinympäristön viihtyisyyttä, tällä hetkellä sekä sitä, millaisena näkee nämä asiat viiden vuoden kuluttua nykyiseen verrattuna. Edelleen vastaajilta tiedusteltiin eri tahojen (mm. ystävät, naapurit, järjestöt ja yhdistykset, seurakunnat, yksityiset palveluntuottajat) merkitystä erilaisissa tukea ja apua vaativissa tilanteissa. Kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista kartoitettiin esittämällä vastaajille luettelo erilaisista sosiaali- ja terveyspalveluista, ja pyytämällä heitä arvioimaan sitä, miten kyseiset palvelut vastaavat omia ja perheen tarpeita. Samaa kysyttiin vielä yleisemmin työvoimatoimiston ja Kelan palveluista. Lisäksi tiedusteltiin tiedotuksen ja neuvonnan riittävyyttä kunkin palveluntarjoajan kohdalta. Myös yksityisten sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä kartoitettiin. Osallistumiseen liittyen vastaajilta pyydettiin arviota erilaisten vapaa-aikaan liittyvien asioiden (esimerkiksi lemmikkieläimet ja teatterit) merkityksestä omassa elämässä. Vaikuttamista kartoitettiin kysymällä, kuinka usein vastaajat olivat käyttäneet erilaisia vaikuttamistapoja, sekä kuuluvatko he joihinkin järjestöihin tai yhdistyksiin ja minkälaisissa tehtävissä niissä toimivat. Edelleen haluttiin tietää yhdistyksissä toimimisen syyt. Tietoverkkojen käyttöä selvitettiin kysymällä, onko vastaajan perheellä käytettävissään tietokonetta tai internet-yhteyttä, sekä minkä verran perheen aikuisilla on kokemusta tietokoneen käytöstä ja mitä sähköisiä palveluja he ovat käyttäneet tai haluaisivat käyttää internetin avulla. Lisäksi kysyttiin, tarvitsisivatko vastaajat opastusta internetin käytössä. Vastaajien taloudellista tilannetta kartoitettiin kysymällä vastaajien sekä heidän mahdollisten puolisoidensa työmarkkina-asemaa sekä käytettävissä olleita tuloja viimeisen vuoden aikana. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan perheidensä tulojen riittävyyttä erilaisten asioiden hankkimiseen. Taustamuuttujina aineistossa on mm. vastaajan sukupuoli, ikä luokiteltuna, koulutus, asumismuoto, kotitalouden koko, kieli ja asuinkaupunginosa.

本研究旨在全面梳理赫尔辛基东部居民的福祉状况。该调查由STKL协同赫尔辛基市政府及Heikki Waris研究所共同实施。调查内容涵盖六个不同的主题领域。其中，首个领域聚焦于居民的居住条件和对其所在社区的满意度。第二部分探讨了受访者对自身生活状况及各方支持与援助的体验。第三部分则是对服务质量的意见调查。第四个主题涉及影响与参与的可能性，随后调查了网络的使用情况。最后，对受访者经济来源的若干问题进行了提问。在居住领域，调查涉及居住类型、受访者在其居住区域连续居住时间的长短等问题。此外，还询问了家庭中各类活动（如食品采购和图书馆访问）通常位于何地，以及受访者对其居住区域对儿童的适宜性有何看法。进一步，调查了可能的搬迁意愿及其原因。在生活状况方面，受访者被要求评估其生活不同方面的现状，例如家庭关系和居住环境的宜居性，并预测五年后的情况与当前相比将有何变化。此外，还调查了不同方面（如朋友、邻居、组织与协会、教会、私人服务提供者）在不同支持与援助情境中的重要性。通过列出各种社会和卫生服务，调查了受访者对这些服务的体验，并评估其如何满足个人和家庭的需求。同样的问题也针对就业办公室和Kela的服务进行了询问。此外，调查了各服务提供者处信息和建议的充足性。还调查了私人社会和卫生服务的使用情况。在参与方面，受访者被询问其对休闲活动（如宠物和剧院）在个人生活中的重要性的看法。通过询问受访者使用不同影响策略的频率，以及对是否属于某些组织或协会及其在其中的角色的调查，对影响进行了评估。进一步，了解了在协会中任职的原因。通过询问受访者家庭是否拥有电脑或互联网连接，以及家庭成员在电脑使用方面的经验以及他们使用或希望通过互联网使用的电子服务，对网络使用进行了调查。此外，还询问了受访者是否需要互联网使用指导。通过询问受访者及其配偶的职业状况以及过去一年的收入，对受访者的经济状况进行了调查。此外，还要求受访者评估其家庭收入在满足各种需求方面的充足性。数据中的背景变量包括受访者的性别、按年龄段划分的年龄、教育、居住类型、家庭规模、语言和居住区域。