AK5311 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Fast, Martta os. Duktig,s. 6.7.1900 Urjalassa 01 Laskiaishuuto ”Huraa, pitkiä pellavia”. 02 ”Tuhkapuuroo” laskiaishuudon lopussa, selityksenä tuhkapussi herneiden seassa niitä ryöpättäessä. 03 Siansorkat hernekeitossa laskiaisena; sorkkaluiden vieminen kauas metsään, että siat etsisivät ruokansa kaukaa, taika. 04 Sikojen kulkeminen irrallaan kesät, lihottaminen syksyllä; ylimääräisten porsaiden tappaminen. 05 Ei puhuttu karhuista, susia Kiimakankaalla ennen kertojan aikaa. 06 Lähteenmäen Ellun putoaminen sudenkuoppaan ja valitus ”Tää on surkeilematon ihmisten pyylystin!”; sudenkuopat. 07 Silmässä ”vainolainen”, jos se räpytteli jatkuvasti, rähmivässä silmässä ”paskoo”, virtsalla hautominen. 08 Lampaansuolien käyttö: höystön teko; myös lehmänsorkat keitettiin, lopuista teurasjätteistä saippuaa. 09 ”Maahinen”, ihottuman aiheuttaja; karjalaisten sanonta maidon kaatuessa lypsyllä: ”Tarttee maahinenkin”. 10 Mahlan juoksuttaminen ja käyttö, tuohesta marja- ja mämmituokkosia. 11 Mämmin teko, äidin tekemä perunamämmi, imellytysaika. 12 Mämmin imellyttäminen tonkissa vesihauteessa. 13 Tuokkosten pesu ja paikkaaminen ruistaikinalla. 14 Uunin lämpötilan tarkistaminen paperipalalla ja tuokkosten pohjan kastelu ennen uuniin panoa; valkoinen huuru uunin suulla hyvän mämmin merkki. 15 Mämmin syönti, pääsiäisruoka. 16 Noitien käyminen navetoissa pääsiäisyönä; kertojan tädin piikana saama käsky hakea naapurin ladosta heiniä pääsiäisyönä ja kieltäytyminen tehtävästä. 17 Emännän sukkanauha navetan kynnyksellä lehmiä ulos laskettaessa keväällä, karjaa metsään ajettaessa käytetty vitsa kesäksi navetan ovenpieleen. 18 Puuhangon ilmaantuminen navettaan pääsiäisyönä, isännän katkaistua hangon naapurin emännältä jalka poikki, tarina. 19 Ei tinan valamista, peiliin katsominen uudenvuodentaika. 20 Sanonta ”Mikosta ämmät pirttiin ja nauriit kuoppaan”, naisten siirtyminen sisätöihin. 21 Sanonnat ”Jaakosta kappa kirppuja pienempäänkin pirttiin” ja ”Jaakko heittää kylmän kiven järveen”. 22 Pyhäinpäivä palvelusväen muuttopäivä, vapaaviikko, pääsinkakut evääksi; piioilla arkku, rengeillä kaappi tavaroilleen. 23 Nurkkatanssien pito; köyhillä ihmisillä ei häitä. 24 Sanonta pääskysistä ”Laurista laumaan ja Pertusta matkaan”; sanonta ” Samulista savimies”, Laurin päivästä rukiinkylvöaika. 25 Sanonta ”Hermannista heinämies”, ”heinämadon tappaminen” viinaryypyillä ennen heinäntekoa, haravoiden kunnostaminen. 26 Heinien haravointi naisten työtä, niitto miesten; heinät rukoihin. 27 Sapilaiden käyttö heinänkorjuussa. 28 Kylvöheinä ja niittokoneet kertojan aikana, aiemmin niitetty väärävartisella viikatteella. 29 Sanonnat ”Matista puhteet putoo ja Maariasta ne vallan katoo” ja ”Matti pihrin nostaa ja Matti pihrin kaataa”. 30 Vappu kesän alkuna, sanonta ”Vanhana vappuna käenpiika piipittää vaikka honkaholosta”. 31 Sanonnat ”Jos Erkkinä kiittää, niin siitä vähemmän niittää” ja ”Erkki einettä anoo, Urpaanuskin uikuttaa, Maksimiinuskin mainittee, Ponivaasiuskin vielä ponnistaa”. 32 Sanonta ”Jos jäihin jyristää, se tietää kylmää kesää”, ukkonen äitienpäivänä v. 1981. 33 Kesän sään ennustaminen kanttiviikon eli helatorstaiviikon säistä. 34 Suviyöt Yrjön, Pertin ja Markun yö: heinäyö, marjayö ja viljayö, sadon ennustaminen. Manner, Martti Viljam,s. 10.2.1908 35 Henkilötietoja, asuin- ja työpaikkoja. 36 Vanhanjärven kuivaaminen. 37 Pula-aika, Myllymäelle Pehkosen puutavarafirmaan. 38 Kertojan isä Kalle Manner seppä ja peltiseppä. 39 Isä 3-vuotisessa sotaväessä Hämeenlinnassa, kesäleirit Krasnaja Selossa; ratakiskon kappaleiden nostelua ajankuluksi Pietarin Suomen asemalla, vahvin mies pienikokoinen. 40 Komppanioiden muodostus miesten pituusjärjestyksen mukaan, suomalaisten ja venäläisten majoitus eri puolilla kenttää. 41 Suomalaisten ja venäläisten painiminen keskenään, muuan Torsti väänsi venäläiseltä vastustajaltaan niskat nurin; Torsti kotoisin Pohjanmaalta. 42 Isän syntymäpaikka vanhan tien varrella, vanha ja uusi tie, isojako 1905 aiheuttanut muutoksia. 43 Sepän asunnon sijainti; Jaakkolan talo, vanha Lähti. 44 Salmin ja Huhdin kylien raja. 45 Paloaseman tie, entinen järvenrantapolku. 46 Talot vanhan tien varrella: kertojan koti, Vehmaan etumiehen Taalaksen asuintalo, Hakala, Numminen, palotorni tien päässä, ylätien puolella Paavolan muonamiesten asuntoja, kaksi renkipirttiä. 47 Uuden ja vanhan tien välissä ollut Lehtinen, Paavolan torppa, muutettu radan varteen. 48 Tien vasemmalla puolella ei taloja ennen Nimismiehenmäkeä, puuseppä Valonen ja muut asukkaat siellä: isä ja poika Lind, nimismies Katila, hänen seuraajansa Koivulahtikin jo eläkkeellä. 49 Mäenpään ja Silanderin teurastamot, työväentalo Mäenpään teurastamon takana. 50 Räätäli Leikaksen asunto; Vehmaan kauppa ja lasiliike nykyisten Mäkikaupan ja huonekaluliikkeen paikalla, lasimestari Juho Aaltonen. 51 Vilho Karin suutarinliike. 52 Kaksi Einari-nimistä taidemaalaria. 53 Kertoja ei muista Aaltosenperältä ennen omaa aikaansa hävinneitä asukkaita. 54 Paavolan muonamiehen asunto, hävitetty v. 1963 uuden tien takia. 55 Paavolan voudin tyttären asuinrakennus, sen aiempia asukkaita, kertojan lapsuudessa ”Tuteenska”. 56 Manta-nimisiä naapuruksia: Manta Laakso, Vireenin Manta, Tuteenin Manta ja Liljeroosin Manta. 57 Poliisin Anderssonin talo ja Paavilaisen talot, Taalasta vastapäätä Koskisen mökki. 58 Keikun Janne, hevosvaras, vankikarkurien suojelija. 59 Kertojan viulunsoiton opettelu. 60 Isän vähäinen viulunsoittotaito, oma määritelmä ”kitukääpää”. 61 1-rivisen hanurin soittaja, keinutuolintekijä Fremling, asuinpaikka Salmin ja Huhdin rajalla. 62 Kertojalla Fremlingin v. 1954 tekemä keinutuoli, Fremlingin kuolema seuraavana keväänä. 63 Nevan Kalle, 2-rivisen hanurin soittaja. 64 Fremlingin poika valokuvaajana Helsingissä, noin kertojan ikäinen. 65 Asuinrakennukset lähiympäristössä. 66 Kertojan soittaminen työväentalon tansseissa. 67 Frans Helin, viulun ja mandoliinin soittaja. 68 Yhdessä soittaminen muiden soittajien kanssa; Frans Helinin sisar Aune viulun ja mandoliinin soittaja. 69 Asuinrakennuksia lähiympäristössä. 70 Keinutuolintekijä Enkvist, kuollut kertojan lapsuudessa, toinen keinutuolintekijä ammuttu v. 1918. 71 Vihtori Lind ja hänen poikansa Frans Lind, keinutuolintekijöitä Huhdissa, myös Kolunkulmalla keinutuolintekijöitä. 72 Keinutuolintekijä Elosuo, hänen lastensa kouluttaminen. 73 Urjalan keinutuolit, myös lasten keinutuoleja. 74 Kiikan keinutuolit. 75 Keinutuoleja ei tehty tehdastyönä, Lindit tehneet eniten. 76 Keinutuolien pintakäsittely, joskus maalattu ootraamalla. 77 Keinutuolin hinta v. 1954, toimitusaika vuosi, puuaineksen kuivaaminen.