Sosiaalibarometri 2014

Sosiaalibarometrit ovat tutkimuksellisia ajankohtaisselvityksiä, joiden tarkoituksena on tuottaa mahdollisimman ajan tasalla olevaa tietoa hyvinvointipalvelujen, palvelujärjestelmän ja hyvinvoinnin tilanteesta ja niiden muutossuunnista. Vuoden 2014 Sosiaalibarometri-kyselyssä ajankohtaisteemoina ovat muun muassa palveluiden nykytilanne ja tulevaisuus, hyvinvointikertomus, etuuksien uudistaminen, yhteispalvelut, nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Kyselyssä vastaajina ovat kuntien sosiaali- ja terveysjohtajat sekä Kansaneläkelaitoksen toimistojen ja työ- ja elinkeinotoimistojen johtavissa asemissa olevat työntekijät. Kyselyssä kartoitetaan laaja-alaisesti vastaajien taustaorganisaatioiden tilannetta. Ensimmäisenä teemana kyselyssä oli hyvinvoinnin tilanne ja voimavarat, joihin liittyen kartoitettiin vastaajien alueen väestön hyvinvoinnin tilannetta ja kuntalaisten tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamista nykyisillä resursseilla. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, mihin palveluihin sosiaali- ja terveyspalveluissa panostetaan kuluvalla vuosikymmenellä sekä miten he arvioivat eri tekijöiden muokkaavan sosiaali- ja terveyspalveluja vuoteen 2020 mennessä. TE-toimistojen johtajilta taas kysyttiin henkilöresurssien riittävyydestä sekä kartoitettiin uudistuneiden TE-palveluiden vaikutusta muun muassa palveluiden saatavuuteen eri asiakasryhmien näkökulmasta, puhelinpalveluun ja henkilökohtaiseen palveluun, sekä yhteistyöhön eri tahojen, kuten ELY-keskuksen, Kelan, sosiaalitoimen ja järjestöjen kanssa. Seuraavaksi tarkasteltiin hyvinvointikertomusta kunnan työvälineenä sekä taloudellisten vaikutusten seurantaa. Hyvinvointikertomukseen liittyen sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin muun muassa alueen asukkaiden tiedon hyödyntämistä hyvinvointikertomuksessa, järjestöjen osallistumista kertomuksen laatimiseen, hyvinvointikertomuksen vaikutusta eri tahojen väliseen yhteistyöhön ja esimerkiksi kunnan palvelujen pitkäjänteiseen suunnitteluun, kuntalaisten tarpeiden parempaan tuntemukseen sekä palveluvajeiden havaitsemiseen. Taloudellisten vaikutusten seurantaan liittyen kartoitettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusvaikutusten arviointia sekä ehkäisevään toimintaan suunnattuja resursseja. Kyselyssä kartoitettiin myös etuuksien uudistamista. Sosiaalijohtajilta ja Kelan toimistojen johtajilta kysyttiin muun muassa, pitäisikö perustoimeentulotuki siirtää Kelan hoidettavaksi, sekä kuinka todennäköisenä vastaaja pitäisi Kela-siirrosta mahdollisesti aiheutuvia seurauksia, kuten toimeentulotukeen liittyvän byrokratian vähenemistä, etuusmenojen lisääntymistä tai kansalaisten yhdenvertaisuuden lisääntymistä. Seuraavaksi kaikilta vastaajilta tiedusteltiin yhteispalveluista. Heitä pyydettiin arvioimaan oman alueensa yhteispalvelupisteen toimivuutta organisaationsa näkökulmasta sekä organisaation soveltuvuutta yhteispalvelupisteeseen. Lopuksi kyselyssä oli teemana nuorten tukeminen ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli palveluissa. Nuoriin liittyen vastaajia pyydettiin arvioimaan nuorisotakuun tavoitteiden toteutumista alueellaan sekä sen toteuttamiseksi valittuja keinoja. Lisäksi sosiaali- ja terveysjohtajilta sekä TE-toimistojen johtajilta kysyttiin nuorten ohjaus- ja palveluverkostoista muun muassa siitä näkökulmasta, kuinka hyvin verkostolle asetetut tehtävät ovat toteutuneet. Viimeiseksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooliin liittyen kartoitettiin vastaajien näkemyksiä esimerkiksi eri tahojen nykyisestä ja tulevasta merkityksestä kansalaisten hyvinvoinnin toteuttamisessa. Heitä pyydettiin myös arvioimaan, miten sosiaali- ja terveysjärjestöt edistävät esimerkiksi kuntalaisten osallistumista päätöksentekoon, sosiaalisten ongelmien ehkäisyä tai työmahdollisuuksien tarjoamista vaikeasti työllistyville. Taustatietoina ovat vastaajaryhmästä riippuen muun muassa vastaajan organisaatio, organisaation sijaintialue sekä kunnan asukaslukumäärä.

社会晴雨表系一项旨在提供最新信息的科研即时调查，旨在全面反映社会福利服务、服务体系及其变迁态势。在2014年的社会晴雨表调查中，主要议题包括服务现状与未来展望、健康报告、福利制度改革、社区服务、青少年支持以及社会福利和卫生组织在服务中的角色。调查参与者包括地方社会福利和卫生部门的负责人以及国家养老金机构和工作与就业服务机构的高级职员。调查广泛地描绘了受访者所属机构的现状。调查的首个主题是健康状况与资源，其中涉及对受访者所在地区居民健康状况和利用现有资源保障社区成员所需社会福利和卫生服务的调查。此外，还向社会福利和卫生部门的负责人询问了本世纪内应重点投入的服务领域以及他们如何评估各种因素对到2020年为止的社会福利和卫生服务的影响。另一方面，向就业服务机构的管理人员询问了人力资源的充足性，并调查了更新后的就业服务对服务可得性、电话服务和个性化服务等方面的影响，以及与不同机构（如区域发展中心、国家养老金机构、社会福利部门和组织）的合作情况。接下来，审视了健康报告作为市政工具的作用以及经济影响的监测。在健康报告方面，向社会福利和卫生部门的负责人询问了如何在报告中利用地区居民的信息、组织在报告编制中的参与度、报告对各方之间合作的影响，以及例如市政服务长期规划、更好地了解居民需求以及识别服务差距等方面的影响。在经济影响监测方面，调查了社会福利和卫生服务的成本效益评估以及预防性措施的资源分配。调查还涉及福利制度的改革。向社会福利管理人员和国家养老金机构的管理人员询问了是否应将基本生活保障金转移至国家养老金机构管理，以及受访者认为国家养老金机构转移可能导致的后果的可能性，例如与生活保障金相关的官僚主义减少、福利支出的增加或公民平等性的提高。接下来，对所有受访者进行了关于社区服务的调查。他们被要求从自身机构的视角评估所在地区的社区服务点的运作情况以及机构对社区服务点的适宜性。最后，调查的主题是支持青少年以及社会福利和卫生组织在服务中的角色。就青少年而言，受访者被要求评估在地区内实现青少年保障计划目标的情况以及为实现这些目标所采取的手段。此外，还向社会福利和卫生部门的负责人以及就业服务机构的管理人员询问了青少年指导和服务中心网络的情况，例如从网络所设定的任务完成情况的角度进行评估。最后，就社会福利和卫生组织在提供福祉中的作用而言，调查了受访者的观点，例如不同机构在公民福祉实现中的当前和未来意义。他们还被要求评估社会福利和卫生组织如何促进例如居民参与决策、预防社会问题或为难以就业的人提供就业机会等方面的工作。背景信息包括根据受访者所属群体，例如受访者的机构、机构的地理位置以及市政的人口规模等。