AK5244 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Alanissi, Kalle Viljami,s. 10.6.1893 01 Kertojan henkilötietoja. 02 Kertojan isän vaiheita, s. 1828, 4-vuotiaana Pomarkkuun, kahdesti naimisissa, 19 lasta, kertoja nuorin. 03 Kylän silta ja kosket. 04 Saha ja myllyt kosken rannalla, Savon mylly ja Helianderin mylly. 05 Meijeri kosken rannalla, talojen yhteinen, Elina Ylinissi apulaismeijerskana. 06 Konemestari Grönman Pihlavasta, Elina Ylinissin aviomies, Ylinissien nimen muutto Aromaaksi. 07 Norkoolin saha, sahan vaiheet Norkoolin kuoltua. 08 Puutavaran ajo Norkoolin sahalta Poriin 20 hevosella, talvisin tukinajoa. 09 Sahan koneenkäyttäjänä Wallenius, viimeksi Santala. 10 Sahan höyrykone ja sen lämmittäminen, saha käynnissä kahdessa vuorossa, 10-tuntiset työpäivät. 11 Yksiraaminen saha, lisäksi pikkusirkkelit; täävien sahaaminen vientiin, päreiden ja täävien niputtaminen. 12 Norkoolin sahalla ei höylää, pikkusirkkelien käyttö. 13 Koivun käyttö sahalla; roskapuun käyttö. 14 Sysien polttaminen sahalla, miilun paikka. 15 Hiilenpolttajan putoaminen miilun silmään ja palaminen sinne. 16 Sysien ajo Kristiinaan ja Vaasaan, sysien kuljetus reellä. 17 Seppä Eemeli Saarinen, hänen pajansa sijainti; Saarisen poikien sähkö- ja putkiliike nykyään. 18 Seppä Saarisen työt, apulaisena puuseppä, joka teki rekiä ja rattaita. 19 Saarisen pojat, pojanpoika nykyään liikettä pitämässä, asentaa keskuslämmityksiä. 20 Savon mylly ja Helianderin mylly, Helianderin myllyyn sähkölaitos v. 1919, kertoja sähkölaitoksen isännöitsijänä, rakennuttanut padon. 21 Sähkölaitoksen myynti Vatajankosken Sähkölle. 22 Sähkölaitoksen perustaminen osakeyhtiönä, alkuun kannattava, sen myynti varoineen ja velkoineen. 23 Sähkölaitoksen turbiini ja generaattori. 24 Naapurin isäntä Kalle Markkula aluksi sähkölaitoksen isännöitsijänä, kertojan tulo siihen hänen jälkeensä. 25 Ylinen mylly, sen osakkaat. 26 Savon myllyn käyminen vesirattaalla, köysiremmi meijeriin. 27 Meijerin toiminta kertojan lapsuuden aikaan, voin vienti Poriin. 28 Lepistön saha ennen Norkoolin sahaa. 29 Veden nousu sillalle eräänä vuonna, jääpato kosken alapuolella. 30 Silta rakennettu v. 1910, vanhan sillan ylläpito noormarkkulaisten tehtävänä. 31 Kertoja teettänyt sähkölaitoksen padon, kauppias Viljanen urakoitsijana, teettäjänä kivimies Normio. 32 Viljasen kaupan myöhemmät omistajat. 33 Kivenhakkaajat Nummi, Aalto ja Koskinen. 34 Kivenhakkaaja Aappo Leppälä, hautakivien tekijä. 35 Kivenottopaikat. 36 Rakennuskivien kuljetus parireellä 37 Sillan rakentamiseen käytetyt kivet. 38 Kertoja lautamiehenä 54 vuotta 5 kuukautta, valinta lautamieheksi v. 1919. 39 Kertojan edeltäjä lautamiehenä Iisakki Alatensiö, hänen kuolemansa espanjankuumeeseen v. 1919. 40 Espanjankuumeen uhrit, Lehtikankaan talosta haudattiin neljä ihmistä yhdellä kertaa. 41 Ruumishuoneen sijainti, ruumissaatto sieltä haudalle ja siunaus siellä. 42 Ruumiin siunaaminen kirkossa vasta uudessa kirkossa. 43 Ruokapula v. 1918-19, maanviljelijä ei kärsinyt nälkää. 44 Kertoja vapaussodassa alusta loppuun. 45 Käräjillä pääasiassa pieniä rikosasioita. 46 Ahlströmin metsänvartijan murha, murhamiehen saama tuomio ja itsemurha vapaaksi päästyään. 47 Pomarkkulaisilla ei erityispiirteitä eikä haukkumanimiä. 48 Kertojan isä Karl Fredrik Eriksson Kulloolta Pomarkkuun 4-vuotiaana, ruotsinkielinen. 49 Ahlströmin talojen osto Pomarkusta ja Noormarkusta. 50 Ensimmäiset puhelimet Viron, Markkulan ja Yli-Nissin taloissa. 51 Puhelinkeskus Helianderilla, sittemmin puhelinyhtiön talossa joen toisella puolella. 52 Nahkurit Karl Strobb ja Ahlfors. 53 Nahkurien työt: pohja- ja pintanahkaa, lampaannahkoja fällyiksi ja turkeiksi. 54 Kertojan lammasturkki, sen käyttö nurinpäin puettuna joulupukin asuna. 55 Nuuttipukit ja trullit. 56 Trullin käynti navetassa kertojan kotona, kertojan trulliksi epäilemä nainen. 57 Tapaninajot hevosilla, jouluna hevosille ylimääräistä kauraa. 58 Lasten kulkeminen Nuutin päivänä nuuttipukkeina. 59 Ilmojen ennustaja Pomarkussa nykyään, ennustuksia ollut lehdissä. 60 Almanakan käyttö sään ennustamiseen. 61 Kertoja kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana, rakennus-, metsä- ja kansakoululautakunnassa, mielisairaalan taloudenhoitajana, sähkölaitoksen isännöitsijänä sekä 35 vuotta kirkkovaltuustossa; luottamustoimien suuri määrä. 62 Kertoja palokunnassa jäsenenä ja rahastonhoitajana, paloautojen osto. 63 Kertoja ja hänen vaimonsa Mannerheim-liiton johtokunnassa. 64 Urheilu kertojan nuoruudessa, korkeus- ja seiväshyppy. 65 Linna ja lotti, pallopelejä. 66 Norkoolin talon omistajanvaihdokset. 67 Alanissin ja Ylinissin, Mäkirossin ja Rantarossin talot. 68 Tervamäen, Riutan, Nikkolan, Markkulan, Marttilan ja Törmälän talot.