Itä-Suomen nuorisopuntari 2014-2015

Itä-Suomen nuorisopuntari kartoittaa itäsuomalaisten nuorten hyvinvointia, arvoja ja asenteita. Vuoden 2014-2015 puntari keskittyy kuntien ja kaupunkien palvelutarjontaan sekä siihen, käyttävätkö nuoret kyseisiä palveluja asuinkunnassaan. Ensimmäisessä osiossa kysyttiin julkisen sektorin palveluiden käytöstä. Kunnallisiin palveluihin katsottiin kuuluvan muun muassa terveydenhoito, koulu- tai oppilasterveydenhuolto, sosiaalipalvelut, kulttuuripalvelut, kirjasto- ja mediapalvelut, liikuntapalvelut, vapaa-aikapalvelut sekä nuorten vaikutusryhmät. Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon he käyttävät kyseisiä palveluja sekä onko niitä kotipaikkakunnalla riittävästi tarjolla. Toisessa osiossa kysyttiin viranomaispalvelujen käytöstä ja riittävyydestä kotikunnassa. Viranomaispalveluiksi eriteltiin esimerkiksi opintotuki ja sen hakeminen Kelalta, työvoimapalvelut, terveys- ja sosiaaliturva, poliisipalvelut, lainopilliset palvelut sekä asevelvollisuus- ja siviilipalveluasiat. Lisäksi kysyttiin edellä mainittujen palvelujen ensisijaista asiointitapaa. Seuraavaksi käsiteltiin seurojen ja järjestöjen järjestämien palvelujen käyttöä ja tarjontaa. Seurojen ja järjestöjen palveluja ovat esimerkiksi erilaiset liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, harrastepiirit, perhepalvelut, yhteiskunnallinen vapaaehtoistoiminta, iltapäivätoiminta, vaikuttamistoiminta ja poliittinen toiminta. Kyselyssä kysyttiin myös seurakuntien ja kirkkojen palveluiden käytöstä ja riittävyydestä. Seurakuntien ja kirkon järjestämiin palveluihin kuuluivat muun muassa liikuntakerhot, hengellinen toiminta, vapaaehtoistoiminta, kirkollisiin juhliin liittyvä toiminta, rippikoulutoiminta sekä kirkon nuorisotyö. Viidenteen palveluryhmään luokiteltiin kaupalliset palvelut, kuten yksityiset terveyspalvelut ja hammashoito, yksityiset kulttuuripalvelut, kulutukseen liittyvät tavarapalvelut, päivittäistavarakauppa ja verkkokauppa. Myös näistä kaikista kysyttiin vastaajan käyttöastetta ja kotipaikkakunnan tarjontaa. Lisäksi kyselyssä haluttiin selvittää palveluiden kehittämisestä ja käyttökokemuksista. Viimeisessä osiossa kysyttiin, puuttuiko nuorten mielestä heidän asuinpaikaltaan sellaisia palveluita, joita he haluaisivat käyttää. Kysyttiin myös, millä tavoin paikkakunnan palveluita mahdollisesti voisi kehittää. Nuoret saivat myös arvioida omia vaikutusmahdollisuuksiaan tarjottaviin palveluihin. Lopuksi tiedusteltiin, miten nuorten mielestä asuinpaikkakunta pärjäisi vertailussa muiden kuntien kanssa parhaiden palveluiden suhteen. Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat ikä, sukupuoli, koulutusaste, asuinpaikka, perhemuoto sekä äidin ja isän koulutusasteet.

《东芬兰青少年福祉指针》旨在描绘东芬兰青少年群体的福祉状况、价值观和态度。2014-2015年度的调查聚焦于地方和城市层面的服务提供，以及青少年是否在居住地社区中利用这些服务。首部分调查涉及公共部门服务的使用情况。其中，公共部门服务包括但不限于医疗服务、学校或学生健康护理、社会福利、文化服务、图书馆和媒体服务、体育服务、休闲服务以及青少年影响力群体。受访者被要求评估他们使用这些服务的频率，以及在其居住社区中服务的充足性。第二部分调查关注于地方行政服务的使用和充足性。地方行政服务包括例如学生资助及其在Kela（芬兰社会保险机构）的申请、劳动力服务、健康和社会保险、警察服务、法律服务以及兵役和民事服务事项。此外，还询问了上述服务的优先访问方式。接下来，调查探讨了由俱乐部和组织提供的服务使用和提供情况。这些服务包括多样化的体育服务、文化服务、兴趣小组、家庭服务、社会志愿服务、课后活动和影响活动以及政治活动。调查还涉及教会和教堂服务的使用和充足性。教会和教堂提供的服务包括运动俱乐部、宗教活动、志愿服务、与宗教节日相关的活动、洗礼教育和教会青少年工作等。第五个服务类别包括商业服务，如私人医疗服务和牙科护理、私人文化服务、与消费相关的商品服务、日用品商店和电子商务。对于所有这些服务，都询问了受访者的使用频率和居住地的服务提供情况。此外，调查还旨在了解服务的开发和使用体验。最后一部分调查询问了青少年是否认为他们的居住地缺乏他们希望使用的服务。还询问了他们认为如何可能改善当地的服务。青少年还被要求评估他们对提供的服务的影响力。最后，调查询问了青少年对居住地与其他社区在最佳服务方面的比较评价。研究中的背景变量包括年龄、性别、教育程度、居住地、家庭形式以及母亲和父亲的教育程度。