Kunnallisten palvelujen tuloksellisuusarviointi 2004: luottamushenkilökysely

Tutkimuksessa kartoitettiin tasapainotetun mittariston (balanced scorecard) mallin mukaisen tuloksellisuusarvioinnin käyttöä kunnallisissa palveluissa. Kysely kohdistettiin tutkimukseen osallistuvan kunnan tai kuntayhtymän luottamushenkilöille. Kyselyn aihealueet koostuivat mm. työyhteisön tilasta ja toiminnasta, tuloksellisuusarvioinnista, visioista, strategioista ja tavoitteista sekä henkilöstöjohtamisesta. Vastaajilta kysyttiin heidän käsityksiään oman kunnan/kuntayhtymän työyhteisöjen tilasta ja toiminnasta, kuten yhteistyöstä, luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta johdon, henkilöstön, luottamushenkilöiden, poliittisten ryhmien, poliittisten toimielinten ja eri puolueiden välillä. Näitä ominaisuuksia kartoitettiin esittämällä väittämiä ryhmien välisen yhteistyön sujuvuudesta ja luottamuksesta ryhmien välillä. Lisäksi kysyttiin työntekijöiden kokemia vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä sekä sitä, kuinka työntekijät saavat tukea työssään esimiehiltään ja työtovereiltaan. Vastaajilta tiedusteltiin myös luottamushenkilöiden saamaa tukea johtavilta viranhaltijoilta ja sitä, kokevatko luottamushenkilöt voivansa vaikuttaa asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Tuloksellisuutta arvioitiin kysymällä mm. onko toiminnan ja palvelujen arviointi työyksikössä säännöllistä ja saavatko työntekijät riittävästi palautetta arviointitiedon pohjalta. Lisäksi kysyttiin vastaajien käsityksiä siitä, kuinka työntekijät kokevat tasapainotetun mittariston käytön, onko työntekijöillä ja luottamushenkilöillä siitä riittävästi tietoa ja onko tasapainotetun mittariston käyttö edistänyt tuloksellisuuden arviointia. Tiedusteltiin myös, mihin tarkoitukseen ja minkä verran arviointitietoja käytetään kunnassa/kuntayhtymässä tällä hetkellä ja kuinka niitä vastaajien mielestä tulisi käyttää sekä sitä, kenen tarpeita arviointi palvelee tällä hetkellä ja kenen tarpeita sen tulisi palvella. Kysymyksissä käsiteltiin myös sitä, mistä näkökulmasta kunnassa/kuntayhtymässä arvioidaan toiminnan onnistumista poliittisen päätöksenteon tasolla tällä hetkellä ja mistä näkökulmasta sitä tulisi arvioida. Visioita ja strategioita käsiteltiin kyselylomakkeessa kunnan/kuntayhtymän, toimialan ja työyksikön tasoilla. Aluksi vastaajilta tiedusteltiin onko kullakin tasolla olemassa visio ja strategia. Seuraavat kysymykset käsittelivät kullakin tasolla visioiden ja strategioiden koettua tärkeyttä ja niiden luottamustehtävää ohjaavaa vaikutusta. Lisäksi tiedusteltiin kuinka tärkeinä vastaajat visioita ja strategioita pitävät ja kuinka hyvin he ne tuntevat. Kysyttiin myös, ovatko vastaajat voineet riittävästi vaikuttaa visioiden ja strategioiden sisältöön. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka hyvin he tuntevat työyksiköiden vuositavoitteet, ovatko tavoitteet selkeät ja onko vastaaja voinut riittävästi osallistua vuositavoitteiden laadintaan. Lisäksi haluttiin tietää onko toiminnasta saatu tieto johtanut vuositavoitteiden muuttamiseen. Vastaajien tietämystä kunnan/kuntayhtymän henkilöstöstrategiasta tai henkilöstön kehittämissuunnitelmasta tiedusteltiin myös. Lisäksi kysyttiin kuinka hyvin niiden vaikutus näkyy kunnan/kuntayhtymän toiminnassa. Samoin tiedusteltiin vastaajien tietämystä kunnassa/kuntayhtymässä mahdollisesti käytössä olevasta henkilöstön tilaa kuvaavasta henkilöstötilinpäätöksestä tai -raportista. Kysyttiin myös ohjaavatko henkilöstön tilaa koskevat tiedot ja raportit poliittista päätöksentekoa. Lopuksi kysyttiin käydäänkö kunnassa/kuntayhtymässä vuosittain kehityskeskustelut työntekijätasolla. Esitettiin myös väittämiä mm. uusien työntekijöiden perehdyttämisestä, työn tuloksien palkitsemisesta arviointitietojen pohjalta, tavoitteiden määrittelemisestä ja tavoitteiden saavuttamisen arvioinnista. Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, kuinka kauan vastaaja on toiminut nykyisessä luottamustehtävässä ja kuinka kauan vastaaja on yhteensä toiminut kunnallisena luottamushenkilönä. Lisäksi vastauksista käy ilmi millä toimialalla vastaaja toimii luottamushenkilönä sekä se, kuuluuko vastaaja kunnan/kuntayhtymän valtuustoon, hallitukseen tai lautakuntaan.

本研究旨在探讨基于平衡计分卡模型的绩效评估方法在地方公共服务领域的应用情况。调查对象为参与研究的城镇或城镇集团的管理委托人。调查议题涵盖诸如工作团队状况与运作、绩效评估、愿景、战略与目标以及人力资源管理等方面。调查对象被询问其对所在城镇/城镇集团工作团队状况与运作的看法，包括合作、信任与互动等方面，以及领导层、员工、委托人、政治团体、政治机构及不同政党之间的这些特性。通过提出关于团队间合作流畅度和信任度的陈述，对这些特性进行了考察。此外，还询问了员工对其工作影响力的感受，以及他们如何从上司和同事那里获得工作支持。调查对象还被询问了委托人从高级官员那里获得的支持，以及他们是否觉得在准备阶段就能对事务产生影响。绩效评估通过询问例如工作单元中运作与服务的评估是否定期进行，以及员工是否能够根据评估信息获得足够的反馈等问题来进行。此外，还调查了调查对象对平衡计分卡应用的评价，包括员工和委托人是否对其有足够的信息，以及平衡计分卡的应用是否促进了绩效评估。还调查了当前在城镇/城镇集团中评估信息的使用目的和程度，以及调查对象认为应该如何使用这些信息，以及当前评估服务于谁的需求，以及其应服务于谁的需求。在问题中，还涉及从政治决策层面评估运作成功的视角，以及应从何种视角进行评估。调查问卷还处理了愿景和战略在城镇/城镇集团、行业和部门层面的处理。最初，调查对象被询问每个层面是否存在愿景和战略。接下来的问题处理了每个层面愿景和战略感知的重要性及其指导作用的潜在影响。此外，还询问了调查对象对愿景和战略重要性的看法，以及他们对这些内容的熟悉程度。还询问了调查对象是否能够充分影响愿景和战略的内容。还询问了调查对象对工作单元年度目标的了解程度，目标的明确性，以及他们是否有足够的参与年度目标制定的机会。此外，还希望了解运作信息是否导致了年度目标的调整。还调查了调查对象对城镇/城镇集团人力资源战略或员工发展计划的了解程度。此外，还询问了这些计划的影响如何体现在城镇/城镇集团运作中。同样，还调查了调查对象对城镇/城镇集团可能使用的员工状况描述性财务报表或报告的了解程度。还询问了基于员工状况的信息和报告是否指导政治决策。最后，询问了城镇/城镇集团是否在员工层面每年进行发展讨论。还提出了关于新员工入职培训、基于评估信息的绩效奖励、目标设定以及目标实现评估等方面的陈述。背景变量包括性别、年龄、调查对象在当前委托职务上的任职时间以及调查对象作为地方委托人的总任职时间。此外，从回答中可以看出，调查对象作为委托人在哪个行业运作，以及他们是否属于城镇/城镇集团的议会、政府或委员会。