Suomen kriisinhallintaosallistumisen vaikuttavuus Afganistanissa: haastatteluaineisto 2023

Aineisto koostuu kriisinhallinnan toimijoiden haastatteluista, joissa he kertovat Suomen kriisinhallintatoiminnasta Afganistaniin liittyvissä kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa vuosina 2002-2021. Haastatellut henkilöt kattavat kriisinhallinnan kannalta keskeiset hallinnonalat ja keskusvirastot sekä kahden vuosikymmenen ajanjakson. Aineisto on kerätty Valtioneuvoston kanslian koordinoiman VNTEAS Afganistan -tutkimuskonsortion toimesta. Tutkimus kohdistuu Suomen toiminnan tulosten, vaikutusten ja vaikuttavuuden tarkasteluun sekä siihen, miten vaikuttavuutta on arvioitu. Haastateltaville oli muodostettu kolme eri haastattelurunkoa, jota kutakin ohjaa oma pääkysymyksensä, riippuen haastateltavan asemasta. Lisäksi haastattelukysymyksiin vaikutti tarkasteltava ajanjakso. Ensimmäinen haastattelurunko (1b) liittyy Afganistanin kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksiin kotimaassa erityisesti valmiuksien, osaamisen kehittämisen ja viranomaistyönyhteistyön kannalta. Seuraava haastattelurunko (1c) koskee kriisinhallintaosallistumisen vaikutuksia Suomen kansainväliseen vaikuttamiseen EU:ssa ja Natossa sekä kahdenvälisissä suhteissa. Viimeinen haastattelurunko (1d) selvittää, kuinka Suomi on voinut Afganistan-osallistumisen kautta osallistua kansainväliseen kriisinhallinnan kehittämiseen. Haastattelurungossa 1d haastateltavilta kysyttiin aluksi heidän roolistansa, taustasta ja työtehtävistä kansainvälisen kriisinhallinnan parissa. Heiltä kysyttiin myös, missä kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisen prosesseissa/areenoilla on ollut mukana. Erityisesti kysyttiin Euroopan Unionista ja Natosta. Haastateltavien tuli kuvailla Suomen osallistumista kriisinhallinnan kehittämisen prosesseihin valittuna ajanjaksona. Vuoden 2009 vaalien ympäröivään ajanjaksoon (ajanjakso 2) liittyen kysyttiin, olivatko Suomen kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan strategian sisällöt mukana kehittämisessä. Vuosien 2015-2020 ajanjaksoon (ajanjakso 3) liittyen kysyttiin puolestaan, oliko OECD:n kehitysapukomitea DAC:in kolmoisneksus-suosituksen sisältö mukana Suomen agendalla. Seuraavaksi kysyttiin, mitä kantoja Suomi on edistänyt kehittämisprosesseissa, ja miksi. Tarkemmin kysyttiin humanitaariseen apuun, kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön, naisten asemaan, hyvään hallintoon ja oikeusvaltion kehittämiseen liittyvistä sisällöistä. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin konfliktisensitiivisyys ja Do No Harm periaate on ollut mukana Suomen kansainvälisen kriisinhallinnan kehittämisessä. Lopuksi kysyttiin suomalaisesta viranomaisyhteistyöstä, onnistumisista ja saavutuksista sekä havaituista haasteista Suomen osallistumisessa kriisinhallinnan kehittämiseen. Taustatietona aineistossa on haastateltavan ammatti ja haastattelupäivämäärä. Aineistosta on tehty html-versio, jonka hakemiston avulla haastatteluja on helppo selata.

该数据集由危机管理参与者接受访谈构成，访谈内容涉及2002年至2021年间芬兰在阿富汗的国际危机管理行动中的危机管理活动。受访者涵盖了危机管理领域的核心行政部门和中央机构，以及长达二十年的时段。数据集由政府办公室协调的VNTEAS阿富汗研究联盟收集。研究聚焦于芬兰行动的结果、影响及其效力，以及如何评估这种效力。受访者根据其职位形成了三个不同的访谈框架，每个框架都由一个主要问题引导。此外，访谈问题还受到所考察时段的影响。第一个访谈框架（1b）涉及阿富汗危机管理参与对芬兰国内能力、能力发展和政府间合作的影响。第二个访谈框架（1c）关注危机管理参与对芬兰在欧盟和北约中的国际影响力的作用，以及双边关系。最后一个访谈框架（1d）旨在探究芬兰如何通过阿富汗参与参与国际危机管理的发展。在访谈框架1d中，首先询问受访者的角色、背景和国际危机管理中的工作职责。他们还被问及在哪些国际危机管理发展的过程和领域中有所参与，特别是关于欧洲联盟和北约。受访者需描述芬兰在选定时段内对危机管理发展过程的参与。关于2009年大选周围的时段（时段2），询问芬兰全面危机管理战略的内容是否包含在发展中。关于2015年至2020年的时段（时段3），询问关于OECD发展援助委员会DAC的三重轴建议的内容是否包含在芬兰的议程中。接下来询问芬兰在发展过程中的立场，以及原因。具体询问了关于人道援助、发展合作、和平工作、妇女地位、良好治理和法治发展的内容。此外，询问了冲突敏感性和不造成伤害原则在芬兰国际危机管理发展中的程度。最后，询问了芬兰政府间合作、成功和成就以及参与危机管理发展过程中遇到的挑战。作为背景信息，记录了受访者的职业和访谈日期。数据集已制作成html版本，可通过目录轻松浏览访谈内容。