AK5023 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Liimola, Kerttu Ester,s. 19.1.1905 Tampereella, valokuvaaja 01 Henkilötietoja, ammattiin joutuminen. 02 Kertojan isä Matti Viktor Liimola, aloitti valokuvaajana v. 1903 Virroilla, lopetti leipomoliikkeensä. 03 Isä valmistunut kondiittoriksi Tampereen teollisuuskoulussa, valokuvauksen opiskelu enimmäkseen kirjallisuuden perusteella. 04 Isän valokuvauskone Nybliniltä Helsingistä, lasilevyt kokoa 12x16,5. 05 Valotuksen hitaus, seepiapaperin valottaminen ulkona. 06 Samalle levylle voi ottaa kaksi kuvaa, kaseteissa välikehykset, negatiivin leikkaaminen lasiveitsellä pimeässä. 07 Negatiivin puolittaminen muotokuvissa, koko levyn käyttö ryhmä- ja ulkokuvissa. 08 Isän valokuvauskone ja sen objektiivit tallella; verhosulkija. 09 Toinen kone, jossa objektiivin päällä hattu, sen sulkijalaite ja himmenninaukon säätely. 10 Isän valokuvaustyö kertojan lapsuudessa, laitteisiin ei saanut koskea; kertojan ensimmäisen kuvan ottaminen 13-vuotiaana. 11 Kuvan kehittäminen ulkona, kehykset ja valotuksen arvioiminen. 12 Laakafilmien tulo lasilevyjen tilalle, lasilevyt käytössä vielä sota-aikana. 13 Rullafilmin tulo. 14 Retusointi eli negatiivien korjailu. 15 Kertojan harjoittelu Laurentin valokuvausliikkeessä ja kurssien käyminen Helsingissä, kurssien järjestäjä Suomen Valokuvaajien osakeyhtiö. 16 Tyyne Savia opettajana kursseilla. 17 Laurentin valokuvausliike Tampereella, kertojan harjoittelu siellä. 18 Isä aloitti valokuvauksen Virroilla, jatkoi Orivedellä, kiersi kuvaamassa kouluissa ja taloissa. 19 Isä ei teettänyt kuvistaan postikortteja, Oriveden kirjakaupan omistaja Väinö Paavola painatti kortteja joistakin kuvista, ei kuvaajan nimeä korteissa. 20 Spitaalisairaalassa otettuja kuvia tietosanakirjassa. 21 Isä ei tekemisissä Nyströmien kanssa Virroilla, mukana perustamassa Virtain nuorisoseuraa ja sen toiminnassa. 22 Isän käyminen teatterissa Tampereella. 23 Kertojan vanhempien valistuneisuus: kertojan hampaiden hoidattaminen hammaslääkärillä. 24 Kertojan äiti Emmi Sofia o.s. Lagerspetz, s. 1883 Suodenniemellä, k. 1945, isä s. 1874, k. 1938. 25 Isän työskentely kuolemaansa asti, kertoja hoiti pääasiassa kuvaukset ja korjailun vuodesta 1927. 26 Muutto Orivedelle vakituisesti v. 1911, kesäasukkaina välskäri Hälvän talossa v. 1905. 27 Oriveden kansanopiston käyminen v. 1922-23. 28 Valokuvaus alkuaikoina, suurennuskone käyttöön v. 1924, itse konstruoitu, kondenssorit ja häivelaitteet. 29 Kertojan itse suurennuksia varten tekemä asteikko, koneen pystynumerointi. 30 Valokuvauksen kehitys: rullafilmi, ammattikäytössä ei 6x6 -kokoa pienempää. 31 Negatiivin korjailu: nesteet, pumpuli, kynät ja siveltimet. 32 Pyrkimys hyvään tulokseen muotokuvissa: ilmeen saaminen luonnolliseksi ja kuvakulman valinta. 33 Ei kuvien värjäystä. 34 Kertojalla oppilaana serkkunsa Annikki Virtanen. 35 Nimirekisterin pito negatiiveista. 36 Alkuaikojen lasilevyt pääasiassa belgialaista Gewartia, sittemmin saksalaista Agfaa ja englantilaista Ilfordia; Suomen Valokuvaajien osakeyhtiö välitti englantilaista. 37 Englantilainen laakafilmi mattapintaista, helpommin korjailtavaa kuin kiiltävä, rullafilmit puolimattaa. 38 Valokuvauspaperit, eri värisävyt, seepiavärin käyttö. 39 Sähköisen valotuksen nopeus, mittarin seuraaminen. 40 Kuvattavan asiakkaan toivomusten huomioon ottaminen. 41 Lasten kuvaaminen. 42 Kertojan silmälasien käyttö kuvatessaan. 43 Kuvauskohteen silmälasien aiheuttamat ongelmat. 44 Hääpari vihkikuvassa ylösalaisin, humoristinen muistelma. 45 Perhe kävi saunassa ennen kuvausta,” ettei tule musta kuva”, eräs tapaus. 46 Kihlaparien suukottelu salaa, kun kertoja oli mustan kankaan alla kameran takana. 47 Sivukuvaa halunnut asiakas pyysi ”kuvaa, jossa ei naama näy”, eräs tapaus. 48 Isä kävi kuvaamassa hautajaisissa, kertoja ei, koska liike auki sunnuntaisin. 49 Laatikkokameran lainaaminen asiakkaille. 50 Lappiin matkalla ollut professori lainasi kameraa, kun hänelle oli Helsingissä myyty vääränlaiset filmirullat. 51 V. 1917-18 vaikeuksia saada tarvikkeita. 52 Punakaartilaisten kuvaaminen, maksut punaisten painattamalla rahalla. 53 V. 1939-44 vaikeuksia saada valokuvaustarvikkeita, vaihto elintarvikkeisiin. 54 Punakaartilaisten kuvaaminen Orivedellä. 55 Perheen asuminen jonkin aikaa Ruovedellä, isä valokuvaajana myös siellä. 56 Kertojan ateljee rakennettu v. 1923, uusittu 1930-luvulla. 57 Pahvisten valokuvakansien ja visiittikorttien hankkiminen, liikkeen leima taakse. 58 Kertojan liike Oriveden Valokuvaamo, kilpailijat lyhytaikaisia. 59 Valokuvaaja Silanen. 60 Terttu Mäkisen valokuvausliike. 61 Ryhmäkuvien ottaminen, kertojan tiloihin mahtunut jopa 60 hengen ryhmä. 62 Valokuvaajat kiinnostuneita kertojan talon ostamisesta, kertoja asunut siinä 16.4.1919 lähtien. 63 Talon korjaustarpeet, työntekijöitä vaikea saada. 64 Kertojan puutarha, kertoja kasvattanut mm. viinirypäleitä, paprikaa ja tomaatteja. 65 Kertojan kasvattamat omenat, niiden säilytystilat. 66 Valokuva osuuskaupan johtokunnasta v. 1927-28: Kustaa Pohja, Adolf Mäntylä, Karlsson, Kustaa Mattila, Arvola, Einari Eerola, Otto Koltta. 67 Valokuva kirkkokuorosta, johtajana musiikkitirehtööri Suihko, kuv. n. v. 1954. 68 Valokuva kruunuhäistä. 69 Vainion kotileipomo, pullan eli ”hömppänän” haku sieltä yöllä huveista tultaessa. 70 Palokunnantalo ”Remppula” Vehkalahdessa, tansseissa torvisoittokunta. 71 Paltavuoren kupeessa kirkonkylässä palokunnan paviljonki, tanssien pito siellä, hanurinsoittajat Juuso Paunula ja Viljanen. 72 Kukkaparit häissä. 73 Hää-, hautajais- ja joulukonvehdit. 74 Kertoja saanut viimeisen joulukonvehdin v. 1932; konvehdien ripustaminen joulukuuseen. 75 Kertojan kotona joulukuusessa suklaamakeisia ja omenoita. 76 Konvehtien muoto ja maku. 77 Kertojan isä tehnyt viuluja; kotiorkesteri: isällä viulu, veljellä kitara, kertojalla mandoliini ja äidillä kantele. 78 Kertojan nuotinlukutaito kouluun mennessään, opettaja Apsa Lauttajärven nuottien opettaminen luokassa. 79 Äidin kantele, saarijärveläinen 1890-luvulta. 80 Kotiorkesterin soittamat kappaleet, nuoteista soittaminen. 81 Ei muita kanteleensoittajia Orivedellä, äidin opettelu soittamaan.