Lapsesta aikuiseksi: 50-vuotiaiden haastattelu 2009

Kysely on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 40 vuotta. Tämän viimeksi toteutetun tutkimusvaiheen tarkoitus on kuvata 50-vuotiaiden elämää sen keskeisillä alueilla, joita ovat perhe, työ, terveys ja vapaa-aika. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa kysymyksistä oli samoja kuin 36- ja 42-vuotiaana tutkittaville esitetyissä kyselylomakkeissa. Haastattelun lisäksi (n=224) tässä tutkimusvaiheessa kerättiin tietoa kirjekyselynä toteutetulla elämäntilannekyselyllä, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla, elämänhistorian kalenterilla sekä persoonallisuustesteillä. Tutkittaville tehtiin myös terveystarkastus ja laboratoriokokeita. Haastattelujen tarkoituksena oli syventää elämäntilannekyselyn aihealueita sekä laajentaa aineiston keräystä tarkastelemaan erityisesti keski-ikään liittyviä ilmiöitä. Haastattelu oli luonteeltaan puolistrukturoitu; se sisälsi sekä tarkasti etukäteen rajattuja, valmiilla vastausvaihtoehdoilla varustettuja kysymyksiä että vapaampia haastatteluosuuksia. Haastattelukysymykset liittyivät seuraaviin teemoihin: tunteiden säätely, minäkäsitys, identiteetti, keski-ikä elämänvaiheena, terveyskäyttäytyminen, parisuhde, lapset ja perhe-elämä, työ, omat vanhemmat ja muut ihmissuhteet. Haastattelun yhteydessä haastateltavat (n=224) täyttivät 21 itsearviointilomaketta, jotka täydensivät haastattelukysymyksillä saatua tietoa. Lomakkeet on arkistoitu omaksi aineistokseen (ks. FSD2617). Osa kysymyksistä on muodoltaan avoimia kysymyksiä. Lisäksi haastattelun yhteydessä haastattelija täytti tutkittavan kanssa yhdessä kalenterin, joka koski elämäntapahtumia eri alueilla, kuten asumisessa, perhesuhteissa, koulutuksessa ja työssä sekä elämään kuuluvia odottamattomia tapahtumia. Elämänhistoriankalenteri on arkistoitu omaksi kokonaisuudekseen. Haastattelun alussa tiedusteltiin nykyistä ammattia. Seuraavaksi selvitettiin tyytyväisyyttä eri elämänvaiheissa. Vastaajat myös ilmaisivat, kuinka tyytyväisiä he arvioivat olevansa 60-vuotiaina. Vastaajilta tiedusteltiin, oliko heillä elämässään asioita, joita he katuivat, olisivat halunneet tehdä toisin, tai olisivat halunneet toteuttaa. Minäkäsitystä selvitettiin tiedustelemalla, kuinka paljon vastaajat ajattelivat terveyttään, seksuaalisuuttaan tai esimerkiksi taloudellista hyvinvointiaan. Vastaajat kertoivat, mitä pitivät itsessään ja puolisossaan tunnusomaisimpina piirteinä. Ideologista identiteettiä selvitettiin tiedustelemalla haastateltavan uskontokuntaan kuulumista. Haastateltavat kertoivat, millainen heidän uskonnollinen tai muu elämänkatsomuksensa oli, kuinka vahva tai selkeä katsomus oli, ja kuinka käsitykseen oli päädytty. Lisäksi haastateltavat arvioivat, kuinka tarkoitukselliseksi he kokivat elämänsä. Poliittista identiteettiä käsiteltiin tiedustelemalla, missä vaaleissa vastaaja oli äänestänyt, kuuluiko hän poliittiseen ryhmittymään tai oliko sellaisen kannattaja, millainen oli vastaajan yhteiskunnallinen näkemys, ja kuinka hän oli siihen päätynyt. Vastaajat myös kertoivat, olivatko olleet ehdokkaina kuntavaaleissa, eduskuntavaaleissa tai seurakuntavaaleissa, toimivatko lautakunnissa, työpaikan johtoryhmässä, kansalaisjärjestöissä tai esimerkiksi taloyhtiössä. Elämäntyyli-identiteettiä selvitettiin mm. kysymällä, millaisia asioita vastaajan päivittäiseen elämään sisältyi, ja millaisen elämäntyylin mukaan hän haluaisi elää. Keski-ikään siirtymistä selvitettiin kysymällä mm. minkä ikäinen vastaaja haluaisi olla, olivatko asiat käymässä hankalammiksi vanhenemisen tähden, oliko vastaajalla yhä tarmoa, miten hän oli huomannut keski-iän kriisin omassa elämässään. Vastaajat myös ottivat kantaa väitteisiin, jotka käsittelivät ihmisen olemassaolon syytä ja tarkoitusta, kutsumusta ja korkeampaa voimaa. Alkoholin ja päihteiden käyttöä selvitettiin tiedustelemalla, millaista vastaajan elämänaikainen alkoholinkäyttö on ollut, oliko hän kokeillut huumeita, liimoja tai lääkkeitä päihtymistarkoituksessa, ja jos oli, milloin tämä oli tapahtunut. Stressiä ja masentuneisuutta selvitettiin viimeisen 12 kk ajalta. Vapaa-aikaa ja harrastuksia kartoitettiin tiedustelemalla, oliko vastaajalla riittävästi omaa aikaa, kokiko hän joutuvansa uhrautumaan toisten hyväksi työssä tai kotona ja toivoiko hän muutoksia elämäänsä, jotta saisi voimaa elämiseen. Parisuhdetilannetta selvitettiin kyselemällä oliko haastateltava parisuhteessa ja kuinka pitkään suhde oli kestänyt vai oliko hän eronnut tai leski. Vastaajailta tiedusteltiin, mitä he halusivat parisuhteelta, ja miten he olivat päätyneet tähän käsitykseen. Vastaajan ja tämän kumppanin koheesiota selvitettiin mm. tiedustelemalla, vaihtoivatko nämä innostuneesti ajatuksia ja oliko heillä yhteisiä kodin ulkopuoleisia harrastuksia. Seuraavassa osiossa käsiteltiin lapsia ja perhe-elämää. Lasten ikä, koulutus, ja sukupuoli selvitettiin. Vastaajat kertoivat, kuinka tulivat toimeen lastensa kanssa, ja oliko lapsella sairaus tai ongelma, joka aiheutti erityisjärjestelyjä. Suhdetta vastaajan omiin täysi-ikäisiin lapsiin selvitettiin tiedustelemalla, kuinka kaukana he asuivat, kuinka usein vastaaja oli heihin yhteydessä, ja kuinka samanlaisia heidän arvonsa olivat. Lastenlasten lukumäärää ja vastaajan suhdetta heihin selvitettiin. Mikäli vastaaja oli osallistunut lapsensa kanssa Emotional and Behavioral Regulation (EMO) -tutkimukseen vuosina 1997-99, tiedusteltiin lapsen koulumenestystä ja päättötodistuksen keskiarvoa. Vanhemmuusidentiteettiä selvitettiin pyytämällä haastateltavaa kertomaan, millainen hänen käsityksensä vanhemmuudesta oli, ja kuinka hän oli tähän käsitykseen päätynyt. Seuraavaksi haastateltava otti kantaa väitteisiin, jotka liittyivät perhe- ja yksityiselämän häneen kohdistamiin paineisiin ja velvollisuuksiin. Omia vanhempia ja ihmissuhteita käsittelevässä osiossa selvitettiin aluksi vanhempien iät, olivatko he elossa ja asuivatko yhdessä. Lisäksi tiedusteltiin, kuinka kaukana vanhemmat asuivat, ja kuinka usein vastaaja oli ollut heihin yhteydessä viimeisen vuoden aikana. Vastaajat kertoivat, kuinka tulivat toimeen vanhempiensa kanssa, kuinka samanlaisia heidän mielipiteensä ja arvonsa olivat ja kuinka suhteet olivat muuttuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Edelleen sukulaissuhteita selvitettiin tiedustelemalla, antoivatko haastateltavat taloudellista, henkistä tai käytännöllistä tukea jollekin kodin ulkopuoleiselle henkilölle, kuinka monta lähisukulaista hänellä oli ja kokiko hän yhteenkuuluvuuden tunnetta sukunsa kanssa. Vastaajan sukulais- ja ystävyyssuhteita selvitettiin myös tiedustelemalla, vierailiko tämän luona sukulaisia, työtovereita, tuttavia tai naapureita. Työn merkitystä haastateltavalle selvitettiin laajasti. He kertoivat muun muassa tavoitteistaan työuralla, tavoitteiden tärkeydestä, työn merkityksestä ja työtilanteestaan. Vastaajat myös kertoivat, kuinka monta alaista heillä oli, joutuivatko he jättämään kiireen vuoksi töitä tekemättä ja sisälsikö työ tiukkoja aikatauluja. Edelleen tiedusteltiin, kuinka paljon vastaaja kykeni vaikuttamaan erilaisiin työhön liittyviin asioihin, kuten laitehankintoihin, työtehtäviin ja työtahtiin. Työn luonnetta selvitettiin kyselemällä, vaativatko tehtävät esimerkiksi luovuutta, uuden oppimista ja pitkälle kehittyneitä taitoja. Työtoverien ja esimiehen antamaa tukea ja arvostusta kartoitettiin. Haastateltavilta tiedusteltiin työn kuormittavuutta esimerkiksi kysymällä, kokivatko he väsyvänsä henkisesti työssään. Lomautuksen ja työttömyyden uhkaa ja niiden toteutumista selvitettiin viimeisen 12 kk ajalta haastateltavan ja tämän puolison osalta, samoin selvitettiin vastaajan ajatuksia eläkkeelle jäämisestä. Työn ja perheen yhdistämistä selvitettiin muun muassa tiedustelemalla, mitä tämä merkitsi haastateltavan elämässä. Lopuksi tiedusteltiin, oliko haastateltavalla jokin asia, jonka ympärillä kaikki muu tuntui pyörivän. Taustamuuttujana oli sukupuoli.

本调查属于‘从儿童到成人’研究项目的一部分，该研究已对同一群人进行了超过40年的追踪。本次研究阶段的目的是描绘50岁人群的生活状况，涵盖家庭、职业、健康和业余时间等核心领域。为了进行对比，大部分问题与36岁和42岁时所采用的调查问卷相同。除了访谈（n=224）外，本阶段还通过书信调查、基于不同测试和方法的调查问卷、生活历史日历以及个性测试等方式收集数据。此外，还对受试者进行了健康检查和实验室检测。访谈的目的是深化生活状况调查的主题，并扩大数据收集范围，以特别关注与中年相关的现象。访谈形式为半结构化；它包括预先设定、带有备选答案的问题，以及更为自由的访谈部分。访谈问题涉及以下主题：情绪调节、自我认知、身份认同、中年作为人生阶段、健康行为、伴侣关系、子女和家庭生活、职业、父母及其他人际关系。在访谈过程中，受试者（n=224）填写了21份自我评估问卷，以补充访谈中获得的信息。问卷被存档为独立的资料集（参见FSD2617）。部分问题以开放式问题形式呈现。此外，访谈过程中，访谈者和受试者共同填写了涉及不同领域（如居住、家庭关系、教育和职业）以及生活中不可预见的意外事件的日历。生活历史日历被存档为独立的整体。访谈开始时，询问了当前的职业。随后，调查了不同人生阶段中的满意度。受访者还表达了他们对于60岁时生活满意度的预估。询问了受访者在其生活中是否有遗憾、希望做过的事情，或者希望实现的目标。在自我认知方面，通过询问受访者对自身健康、性或例如经济福祉的看法来探究。受访者讲述了他们认为自身及其伴侣的独特特征。在意识形态身份认同方面，通过询问受访者的宗教信仰来探究。受访者讲述了他们的宗教或生活观、信仰的强度或清晰度以及他们如何得出这一观点。此外，受访者还评估了他们生活的目的性。在政治身份认同方面，通过询问受访者在哪些选举中投票、是否属于政治团体或支持此类团体、他们的社会观点以及他们如何得出这些观点来探究。受访者还讲述了他们是否曾作为候选人参加地方选举、议会选举或教会选举、是否在委员会、公司的管理层、公民组织或例如住宅协会中任职。在生活方式身份认同方面，通过询问受访者日常生活包含哪些内容、他们希望根据哪种生活方式生活来探究。在中年过渡方面，通过询问受访者希望成为多大年龄的人、随着年龄增长事情是否变得更为复杂、他们是否仍然充满活力以及他们如何感知到中年危机来探究。受访者还对关于人类存在意义和目的、召唤和更高力量的论点发表了看法。在酒精和药物使用方面，通过询问受访者的终身酒精使用情况、他们是否尝试过毒品、胶水或药物以寻求刺激，以及如果是的话，这是何时发生的来探究。通过询问过去12个月的情况来探究压力和抑郁。通过询问，确定了受访者的业余时间和爱好。询问了受访者是否有足够的时间，是否在工作中或家中被迫为他人牺牲，以及他们是否希望对生活进行改变以获得生活力量。在伴侣关系状况方面，通过询问受访者是否处于伴侣关系中、关系持续了多长时间，或者他们是否离婚或丧偶来探究。询问受访者对伴侣关系的期望以及他们如何得出这一看法。通过询问，探究了受访者及其伴侣的凝聚力，例如通过询问他们是否热情地交流想法，以及他们是否有共同的户外爱好。在下一部分中，探讨了子女和家庭生活。调查了子女的年龄、教育和性别。受访者讲述了他们如何与子女相处，以及子女是否有疾病或问题需要特别安排。通过询问受访者与成年子女的关系，探究了他们与子女的距离、他们与子女联系的多频次以及他们的价值观是否相似。调查了孙辈的数量和受访者与他们的关系。如果受访者曾于1997-99年间参与EMO研究，询问了子女的学业成绩和毕业证书的平均成绩。通过询问受访者对父母身份的看法以及他们如何得出这一观点来探究父母身份认同。受访者对家庭和私人生活中施加的压力和责任发表了看法。在父母和人际关系方面，首先调查了父母的年龄、是否健在以及是否共同居住。此外，询问了父母与受访者之间的距离以及过去一年中他们与父母联系的频率。受访者讲述了他们如何与父母相处，以及他们的观点和价值观是否相似，以及过去10年中关系如何变化。进一步调查了亲属关系，通过询问受访者是否向家庭外的某人提供经济、精神或实际支持，他们有多少近亲，以及他们是否感受到与家族的归属感。通过询问，调查了受访者的亲属和友谊关系，例如通过询问他们是否欢迎亲属、同事、朋友或邻居来访。广泛调查了工作对受访者的意义。他们讲述了他们在职业生涯中的目标、目标的重要性、工作的意义和他们的工作状况。受访者还讲述了他们有多少下属、他们是否因为忙碌而无法完成工作，以及工作是否包含严格的时间表。通过询问，调查了受访者对影响工作各个方面（如设备采购、工作任务和工作节奏）的能力。通过询问，调查了工作的性质，例如通过询问任务是否需要创造力、新学习以及高度发展的技能。调查了工作伙伴和上司提供的支持和赞赏。通过询问，调查了工作的压力，例如通过询问他们是否在工作中感到精神上的疲惫。通过询问过去12个月的情况，调查了受访者及其配偶的休假和失业风险，以及他们对退休的看法。通过询问，调查了工作和家庭生活的结合，例如通过询问这对受访者的生活意味着什么。最后，询问了受访者是否有某件事让他们感到其他所有事情都围绕其旋转。性别是背景变量。