AK5013 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Alahäivälä, Lydia o.s. Tapanimäki ja Koskela, Anna (Annu) Johanna,ed. s. 19.3.1900 Alavuden Kontiaisten kylässä, jälk. s. 24.9.1900 Haapajärvellä 01 Pöysti, liharuoka, sen tarjoaminen hautajaisissa, lisäksi lanttulaatikkoa ja makaronilaatikkoa. 02 Ohraryynipuuro ja puolukkasoppa jälkiruokana pidoissa. 03 Ei leikkeleitä eikä vihanneksia. 04 Ruisleipä, sen leipominen, vähän ohrajauhoja sekaan. 05 Kohorieska ja maitorieska. 06 Taikinanjuuren käyttö, myös rieskaan. 07 Rieskan teko, kertoja tehnyt porkkanarieskaa. 08 Imellytetty joululimppu. 09 Leivän säilytys jyvälaarissa, erikoisen suuri leipä. 10 Kaljan teko imellyttämällä ruisjauhoista ja -maltaista. 11 Kertojan muutto Alavudelta 18-vuotiaana, ei tiedä pelimanneista; Heikki Reinikka, kanteleensoittaja. 12 Kantele suosittu soitin Ylivieskan seudulla, viittaus erääseen radiohaastatteluun. 13 Eino Jaakola (s. 1900), kanteleensoittaja Niemelänkylässä; Jaakolan suvulla oma hautausmaa Ylivieskassa, Jaakolan veljekset. 14 Alpo Jaakola, nykyinen isäntä, joka lahjoitti havupuita vanhainkodille. 15 Ville Vedenpää, virsikanteleen- ja kanteleensoittaja Reisjärvellä; Vedenpään talossa kantele aina esillä, koko perhe oppi soittamaan. 16 Vedenpäässä vanhaa körttisukua; isäntinä veljekset Jussi ja Aake, emännät Iida ja Taava. 17 Jussi ja Iida Vedenpään kasvattipoika Johannes, tämän emäntä Milja Leppälä; Milja Leppälä vielä elossa, tämän tyttäretkin kanteleensoittajia. 18 Vedenpään nykyinen isäntäpari Anni ja Kalle, kanteleensoittajia. 19 Reisjärven Levonperällä oma naiskuoro. 20 Pidoissa tarjottu lihakeitto, limppisoppa. 21 Punainen hera, ei tunneta Alavudella eikä Savossa päin, juustoja tehtiin myös Alavudella. 22 Uolevi Koskinen, punaisen heran keittäjä. 23 Punaisen heran valmistus Lydia Alahäivälän Ylivieskassa oppimalla tavalla, Reisjärvellä ja Haapajärvellä tehty hieman eri tavoin. 24 Vasikan mako juustonjuoksuttimena, sen säilytys; nykyään ”juustovettä” apteekista. 25 Ei hää- eikä hautajaiskaramelleja; v. 1914 Oulussa hautajaiskaramelleja tuomiorovasti Lönnrothin vaimon äidin hautajaisissa. 26 Tuomaan päivä, sanonta ”Hyvä Tuomas joulun tuo, paha Nuuti poies vie”; jouluvalmistelut, joulukuusi. 27 Tiernapoikien käyminen laulamassa Oulussa tuomiorovasti Lönnrothin pappilassa, pullapussi ja rahaa palkkiona. 28 Tiernapoikien laulu ”Katsokaa tuota murjaanien kuningasta”, katkelma; tiernapoikia nykyisin koulujen juhlissa. 29 Postillan lukeminen, kertojalla isoisän vanha puukantinen Raamattu. 30 Musta raamattu, kertojat eivät tunne. 31 Sään ennustaminen almanakan merkeistä. 32 Sananparsi ”Erkki einettä anoo, vieläpä Urpokin uikuttaa”. 33 Sään ennustaminen auringonlaskusta. 34 Sananparsi ”Erkki einettä anoo, vieläpä Urpokin uikuttaa”. 35 Talvi puolivälissä Heikin päivän aikaan. 36 Karjankutsu Haapajärveltä ”Tule pois ämmä kotia” ja Ylivieskasta ” Tulkaa pois, tuluu”. 37 Lehmien nimet, enolla lehmä nimeltään Oksastokka. 38 Tapa antaa lehmälle nimi poikimispäivän mukaan: Maatikki, Tiisto, Kestikki, Torstikki, Perjakka, Laukanen, Pyhikki. Haastattelu tehty Ylivieskan Kotikartanossa. Koskela, Anna (Annu) Johanna,s. 24.9.1900 Haapajärvellä 39 Reisjärven Levonperä körttikylä, seuroja joka talossa, ei kiroilua. 40 Ovien lukitseminen yöksi, päivisin luuta ovelle kotoa lähdettäessä. 41 Syysteurastukset, lihan suolaaminen saaviin, säilytys jyväaitan kellarissa. 42 Lihapalan vieminen teurastuksen yhteydessä vähävaraiselle naapurille. 43 Lahtivelli, teurastuspäivän lihakeitto. 44 Kertoja ei suosi sipulia, koska se ”hapattaa ruoan”. 45 Lahtivelli, teurastuspäivän lihakeitto. 46 Leipien säilytys vartaissa tai leipähäkissä eli -rikussa. 47 Ei savupirttejä, vanhoissa tuvissa suuri nurkkatakka. 48 Inarin Ojalassa savupiippu, josta savu meni suoraan ulos. 49 Kodassa suuri pata, jossa lämmitettiin lehmille vettä; hauteen teko lehmille. 50 Hapatuksen teko turnipseista lehmille. 51 Appeiden teko lehmille oljista. 52 Suolan antaminen lehmille, kertojan käsityksen mukaan kuivaa lehmiltä maidon. 53 Lampaille lehtikerppuja lepästä ja koivusta, Levonperällä paljon lehtimetsää. 54 Runo ”Kas kerran vuoren luolassa ol oikein paha akka”. 55 Lapissa nurkkatakkoja, joiden perässä uuni; kertoja käynyt monta kertaa Inarissa. 56 Ei tarinoita Kuikka-Koposesta eikä jättiläisistä. 57 Kummitukset, riihiä pelättiin. 58 Näkki joessa, lasten pelottelu. 59 Ei sammakkoa kaivossa. 60 Lähdevesi; Kuortaneella lähde, jonka vedellä paranee sokeritauti. 61 Juhannusaattona nostettiin vettä kaivosta, että nähtäisiin sulhasia; kertojan kokemus. 62 Kahvin ja sokerin ym. lainaaminen naapureilta. 63 Lasten narraaminen hakemaan jotain olematonta, kuten makkaranmittaa. 64 Sananparsi ”Härkä häiksi, kurki kuiksi, maho lehmä makkaroiksi”. 65 Harakka kartanolla ennusti mustalaisten tai pitkämatkaisten vieraiden tuloa. 66 Kertoja ei muista kuoleman enteitä. 67 Muuttolintujen tulo, ”pääskysestä ei päivääkään”. 68 Reisjärvellä paljon järviä, Levonperällä järvi kuivattu; Reisjärven alkuperäinen nimi Vuohtojärvi, ei Lappiin viittaavia paikannimiä. 69 Haltijoita Lapissa. 70 Sieniä ei syöty; serkku Vihannissa laittanut suolasieniä. 71 Kertojan luona ollut helsinkiläinen neiti syönyt Nivalassa punaista heraa ja sieniä ja sairastunut, jatkoi matkaa pohjoiseen hilloja syömään. 72 Virsi ”Hädässäni huudan Herra”. Haastattelu tehty Ylivieskan Kotikartanossa.