ISSP 2018: uskonto IV: Suomen aineisto

Tutkimus käsitteli suomalaisten arvoja, moraalikäsityksiä ja uskonnollisuutta. Aiheita käsiteltiin useilla erilaisilla kysymyksillä ja väittämillä. Vastaajilta kysyttiin, kuinka onnellisiksi he itsensä kokivat sekä kuinka tyytyväisiä he olivat siihen, millaiset välit heillä oli perheenjäsenten ja muiden lähiomaisten kanssa. Lisäksi kysyttiin suhtautumisesta naimisissa olevan henkilön avioliiton ulkopuoliseen sukupuolisuhteeseen ja kahden samaa sukupuolta olevan aikuisen henkilön sukupuolisuhteeseen. Lisäksi tiedusteltiin mielipidettä abortin oikeutuksesta silloin, jos perhe on erittäin pienituloinen, eikä sillä ole varaa enää useampiin lapsiin. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien kokemaa luottamusta eduskuntaan, elinkeinoelämään ja teollisuuteen, kirkkoon ja uskonnollisiin organisaatioihin, tuomioistuimiin ja oikeusjärjestelmään sekä kouluihin ja koulutusjärjestelmään. Lisäksi esitettiin useita uskontoa, uskonnollisia johtajia, tiedettä ja kirkon valtaa koskevia väittämiä. Pyydettiin mielipidettä uskonnollisista ääriryhmistä, Jumalasta ja kysyttiin missä määrin vastaajat uskoivat eri asioihin. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät vastaajan vanhempien uskonnollista suuntautumista vastaajan ollessa lapsi sekä mihin uskontoon vastaaja kasvatettiin. Tiedusteltiin myös vastaajan lapsuusajan perheen osallistumista jumalanpalveluksiin ja muihin kirkollisiin toimituksiin. Seuraavaksi kysyttiin vastaajan nykyhetken toiminnasta. Kuinka usein vastaaja rukoilee ja osallistuu muihin kirkon aktiviteetteihin kuin jumalanpalveluksiin. Oliko vastaaja lukenut tai kuunnellut mitä tahansa pyhää kirjoitusta viimeisten 12 kuukauden aikana, onko vastaajan kotona uskonnollisista syistä esillä pyhäkkö, alttari tai muita uskonnollisia esineitä. Kysyttiin myös, kuinka uskonnollisina vastaajat itseään pitivät. Vastaajille lueteltiin myös useita uskontoja ja uskonnollisia ryhmiä ja kysyttiin, millainen mielikuva heistä on. Kysyttiin myös näkemyksiä Raamatusta ja kokeeko vastaaja olevansa 'uudestisyntynyt' tai onko hänen elämässään ollut käännekohta, jolloin vastaaja omistautui uskonnolle uudella tavalla. Kysyttiin myös tilanteesta, jossa uusi laki olisi ristiriidassa vastaajan uskonnon kanssa, noudattaisiko vastaaja lakia vai toimisiko hän uskonnollisten periaatteidensa mukaisesti. Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus ja tulot.

本研究探讨了芬兰人的价值观、道德观念和宗教信仰。研究内容涉及多个方面，通过多种问题和论断进行探讨。调查对象被询问他们对自身幸福感的认知，以及对与家庭成员和其他亲近人关系的满意度。此外，还涉及到对已婚人士婚外情的看法，以及对同性成年人关系的态度。在家庭收入极低，无力再养育更多子女的情况下，调查了受访者对堕胎合法性的意见。接着，对受访者对议会、经济生活、工业、教会和宗教组织、法院和司法体系以及学校和教育培训体系的信任度进行了调查。此外，还提出了关于宗教、宗教领袖、科学和教会权力的多个论断，并询问了受访者对宗教极端组织的看法，对上帝的信仰程度，以及对不同事物的信仰程度。随后，调查了受访者在童年时期父母的宗教倾向，以及他们被培养的宗教信仰。还询问了受访者童年时期家庭参与宗教仪式和其他教会活动的程度。接着，调查了受访者在当前时期的宗教活动，包括祈祷的频率和参与教会活动（除宗教仪式外）的情况。询问了受访者在过去12个月是否阅读或收听了任何神圣文献，是否因宗教原因在家中展示神龛、祭坛或其他宗教物品。还询问了受访者如何自我定位其宗教信仰程度。调查对象还被列举了多种宗教和宗教团体，并询问了他们对这些团体形成的印象。还询问了受访者对《圣经》的看法，以及他们是否认为自己经历了‘重生’或在生活中有信仰转变的转折点。还询问了在新的法律与受访者的信仰相冲突的情况下，受访者是否会遵守法律或遵循其宗教原则。背景信息包括性别、出生年份、家庭规模、教育程度、就业参与、职业、行业或领域、常规每周工作时间、职业地位、管理职位、雇主（私营/公共部门）、工会会员资格、投票行为、宗教信仰和收入等。