Toimeentulotukiasiakkaiden elinolot ja sosiaalityö 1987

Tutkimuksessa kartoitettiin toimeentulotukiasiakkaiden elinolosuhteita, elinolojen ja elämisen kokemista sekä asiakassuhdetta ja sosiaalityötä. Ensin selvitettiin asiakasruokakunnan aikaisempia yhteyksiä sosiaalitoimistoon. Asiakkaiden työ- ja työttömyyshistoriaa tutkittiin kysymällä muun muassa viimeisintä ammattia ja työpaikkaa, työttömyyden kestoa ja syitä. Terveydentilaa kartoitettiin pyytämällä asiakasta nimeämään hänellä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana olleet erilaiset sairaudet ja vaivat. Kysymyksillä asumismuodosta, asunnon tyypistä, koosta, lämmitystavasta, varustelutasosta ja huoneiden lukumäärästä sekä naapurisuhteista selvitettiin asuinolosuhteita. Kestokulutushyödykkeiden (mm. puhelin, väri-tv, automaattipesukone, päivittäislehtitilaus ja lasten harrastusvälineet) omistamista tiedusteltiin. Edelleen kysyttiin, onko asiakkaalla tai hänen perheellään säännöllisesti taloudellisia vaikeuksia esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: julkisten kulkuneuvojen käyttö, päivittäistavaroiden osto ja monipuolinen ravinto. Vapaa-ajan käyttöä, järjestöjäsenyyksiä ja viime eduskuntavaaleissa äänestämistä kartoitettiin myös. Lapsuuteen ja lapsuudenkotiin liittyen tiedusteltiin mm. kenen kanssa asiakas eli pääosan lapsuudestaan, kuinka monta kertaa hän on muuttanut ja esiintyikö perheessä vakavia ristiriitaisuuksia tai alkoholiongelmia. Lisäksi asiakkaat arvioivat perhe- ja ystävyyssuhteitaan. Asiakkaat erittelivät elämäntapahtumiaan kuluneiden viiden vuoden ajalta. He arvioivat elintasoaan ja tyytyväisyyttään elämäntilanteeseensa sekä vastaushetkellä että viisi vuotta sitten. Toimeentulotukiasiakkaat punnitsivat myös elämänsä tärkeimpiä asioita. Haastattelun lopuksi selvitettiin kokemuksia sosiaalityön asiakkaana olemisesta kysymällä mm. pystyykö henkilö vaikuttamaan omien asioidensa hoitoon, miltä tuntui aluksi tulla sosiaalivirastoon, millaista on kertoa omista ongelmista sosiaalityöntekijöille ja pitäisikö sosiaalihuoltoon perustaa asiakkaita edustavia ryhmiä. Sosiaalityöntekijät täydensivät haastattelun jälkeen asiakassuhdetta koskevia tietoja: ruokakunnan toimeentulolähde, yhteenlasketut nettotulot ja asiointikerralla tehdyt toimenpiteet (esim. toimeentulolaskelma ja tuen jakaminen, keskustelu ja neuvonta lastenkasvatus ja -huoltoasioissa sekä kotikäynti). He erittelivät myös mm. asiakasruokakunnan toimeentulovaikeuksien osatekijöitä ja avuntarpeen syitä. Sosiaalityöntekijät pohtivat, miten hyvin haastateltua asiakasta voidaan auttaa sosiaalihuollon toimenpitein. Taustamuuttujina olivat mm. vastaajan sukupuoli, siviilisääty, perhetyyppi, ruokakunnan rakenne, koulutus, pääasiallinen toiminta sekä puolison koulutus ja pääasiallinen toiminta.

本研究旨在探究社会救助客户的生存状况、生活体验、人际关系及社会工作。首先，调查了客户与其所属社会服务机构的历史联系。通过询问客户的职业历史、最后一份工作、失业时长及原因等，探讨了客户的就业与失业史。通过询问客户在过去12个月中所患疾病和不适，对客户的健康状况进行了评估。通过询问客户的居住模式、住宅类型、规模、供暖方式、设施水平以及房间数量等，调查了居住环境。询问了耐用消费品（如电话、彩色电视、自动洗衣机、报纸订阅和儿童娱乐设备）的拥有情况。进一步询问了客户及其家庭在以下情况下的经济困难：公共交通使用、日用品购买和多样化饮食。同时，调查了客户的休闲时间使用、组织成员资格以及上次议会选举中的投票情况。关于客户的童年和童年家庭，询问了与谁一起度过童年、搬家次数以及家庭中是否存在严重冲突或酒精问题等。此外，客户还对家庭和友谊关系进行了评估。客户详细描述了过去五年的生活事件。他们对自己的生活水平和生活状况的满意度和五年前的满意度进行了评估。社会救助客户还评估了生活中最重要的事项。访谈结束时，通过询问客户是否能够影响自己事务的处理、初次到访社会福利机构时的感受、向社会工作者讲述个人问题的感受以及是否应该成立代表客户利益的团体等问题，调查了作为社会工作者客户的经历。社会工作者在访谈结束后补充了关于客户关系的信息：家庭收入来源、总收入和访问时采取的措施（例如，收入计算和援助分配、育儿和儿童照顾方面的讨论和咨询以及家庭访问）。他们还详细阐述了客户家庭收入困难的因素和援助需求的原因。社会工作者思考了如何通过社会服务措施有效帮助访谈过的客户。背景变量包括受访者的性别、婚姻状况、家庭类型、家庭结构、教育水平、主要活动以及配偶的教育水平和主要活动等。