Uskonto ja suomalaiset 2006

Kyselyssä selvitetään suomalaisten uskonnollisuutta, käsityksiä uskonnosta ja mielikuvia eri uskonto- ja kirkkokunnista. Aineisto on vuoden 2008 ISSP-kyselyn esitestausaineisto. Kyselyn alussa tiedusteltiin, tuleeko uskonnollisilla ryhmillä olla yhtäläiset oikeudet, onko uskonnolla liikaa vaikutusvaltaa politiikkaan, pitäisikö johonkin kansallisuusryhmään ennakkoluuloisesti suhtautuvien henkilöiden saada ilmaista mielipiteensä julkisesti ja pitäisikö uskonnollisten ääriryhmien saada järjestää julkisia kokoontumisia, julkistaa kirjoja, perustaa internet-sivustoja tai ilmaista näkemyksenä tiedotusvälineissä. Lisäksi kysyttiin, olisiko vastaaja valmis siihen, että johonkin toiseen uskontokuntaan kuuluva henkilö avioituisi vastaajan sukulaisen kanssa tai olisi vastaajan kannattaman puolueen ehdokkaana vaaleissa. Edelleen kysyttiin suhtautumista ja mielikuvaa eri uskonto- ja kirkkokunnista ja uskonnollisista ryhmistä ja auttaako uskonnon harjoittaminen muun muassa löytämään onnen, ylläpitämään hyviä perhesuhteita, saamaan lohtua, saamaan ystäviä tai parantamaan taloudellista asemaa. Vastaajaa pyydettiin myös ottamaan kantaa useisiin väittämiin esimerkiksi eri uskontojen tarkoituksen samankaltaisuudesta, esi-isien palvomisesta, ihmisen kyvystä löytää täydellinen vapaus maallisista kärsimyksistä omin voimin ja miesten vahvemmasta johtoasemasta uskonnollisissa tilaisuuksissa ja toimituksissa. Uskonnollisuutta kartoitettiin kysymällä uskooko vastaaja kuolemanjälkeiseen elämään, helvettiin, taivaaseen, ihmeisiin, jälleensyntymiseen, nirvanaan tai esi-isien yliluonnollisiin voimiin. Lisäksi kysyttiin, kuinka usein vastaaja rukoillessaan kiittää tai pyytää jotakin, miten ihminen voi löytää pelastuksen (jos olemassa), miten vastaaja itse kuvaa uskonnollisuuttaan, kuinka usein hän on tuntenut hengellisen voiman läsnäolon, onko vastaajan kotona esillä uskonnollisia esineitä, kuinka usein hän osallistuu erilaisiin kirkon toimintoihin ja toimituksiin, onko hän viimeisen vuoden aikana tehnyt henkilökohtaisia uhrauksia (esimerkiksi paastonnut) uskonnon vuoksi, kuinka usein hän rukoilee, kuinka uskonnollinen tai henkinen hän mielestään on ja kuuluuko hän johonkin kirkkoon tai uskonnolliseen yhteisöön. Lopuksi kysyttiin vielä mielipidettä eutanasiasta ja ihmisen kloonauksesta. Taustamuuttujina ovat muun muassa vastaajan syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, puolison koulutus, elämänvaihe, kotitalouden koko, ammattiryhmä, toimiala, kuuluminen ammattiliittoon, kotitalouden vuositulot, henkilökohtaiset vuositulot, asumismuoto, taloudellinen tilanne, asuinlääni, maakunta, paikkakuntatyyppi, yhteiskuntaluokka, puoluekanta ja sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-mittarilla.

本调查旨在探究芬兰民众的宗教信仰、对宗教的认知以及不同宗教派别和教会的想象。该数据集来源于2008年ISSP（国际社会研究计划）调查的预调查数据。调查伊始便询问了关于宗教团体是否应享有平等权利、宗教是否在政治中拥有过多影响力、是否应允许对某一民族群体抱有偏见的人公开表达其观点、以及是否应允许宗教极端主义团体组织公共集会、出版书籍、建立网站或通过媒体表达其观点等问题。此外，调查还询问受访者是否愿意接受与另一宗教信仰者结婚或作为其支持的政党候选人参加选举。调查进一步探讨了受访者对各种宗教派别和教会的态度与想象，以及宗教实践是否有助于寻找幸福、维持良好的家庭关系、获得慰藉、结交朋友或改善经济状况。受访者还被要求对一系列陈述发表意见，例如不同宗教目的的相似性、祖先崇拜、人类能否凭借自身力量摆脱世俗苦难以获得完全自由、男性在宗教活动和仪式中的领导地位是否更加强大等。调查还探讨了宗教信仰的各个方面，例如受访者是否相信死后有来世、地狱、天堂、奇迹、轮回、涅槃或祖先的超自然力量；在祈祷时，他们是如何表达感激或请求的；人类如何获得救赎（如果存在的话）；受访者如何自我描述其宗教信仰；他们感受到精神力量存在的频率；家中是否展示宗教物品；他们参与不同教会活动和仪式的频率；在过去一年中，他们是否因宗教信仰而做出个人牺牲（例如禁食）；他们祈祷的频率；他们自认为的宗教或精神程度；他们是否属于某个教会或宗教团体；以及最后，他们对安乐死和人类克隆的看法。背景变量包括受访者的出生年份、婚姻状况、教育程度、配偶的教育程度、生活阶段、家庭规模、职业群体、行业、是否加入工会、家庭年收入、个人年收入、居住模式、经济状况、居住城市、地区、城市类型、社会阶层、政治立场以及左右翼政治立场的位置。