AK5336 / A-K -kokoelma, Kansanperinteen arkisto

Viljanen, Osmo,s. 12.4.1919 Mäntsälässä, kotiseutuneuvos 01 Henkilötietoja. 02 Kiinnostus kotiseutuasioihin, taikojen ja uskomusten kerääminen. 03 Uskomustarinoiden kuuleminen kansakouluikäisenä heinätöissä vanhalta Teräskosken papalta, niiden merkitseminen muistiin. 04 Kertojan muistiinpanot omassa arkistossa, kirjoittanut artikkeleita lehtiin. 05 Sotien jälkeen vielä kirjallisia muistiinpanoja, magnetofonin hankkiminen; hyviä kertojia, joita kertoja nauhoittanut, mm. Eemeli Nikkilä ja Aina Lindberg. 06 Kertoja kerännyt aluksi vain tarinoita, taikoja ja uskomuksia, aihepiirin laajeneminen: käsityö, juhlat, arkityöt. 07 Hengellinen perinne Mäntsälässä tavanomaista, ei voimakkaita liikkeitä. 08 Kertoja v. 1961 vastaperustetun museo- ja kotiseutulautakunnan sihteeriksi, Eteläsuomalainen osakunnan ylioppilaita keräämässä esineitä museota varten, vanha pitäjäntupa museoksi. 09 Ylioppilaiden keräämiä esineitä n. 5000, kaikkia ei vielä luetteloitu. 10 Kotiseutumuseon esineistö pitäjäntuvassa koko kunnan alueelta, Sepänmäen museon koostuminen Hirvihaaran kylän käsityöläisten esineistöstä ja rakennuksista. 11 Kotiseutumuseon toiminta, kertoja kunnan museoiden hoitajana. 12 Museoiden esinemäärä ja kertojan nauhoitusten määrä. 13 Kertojan käsikirjoitukset. 14 Kotiseutumuseon perustamisyritykset 1920-luvulta lähtien, maisteri Herlevi-Harjan kokoelma. 15 Ritva Lindforsin kotimuseo Ohkolassa, Venholan Sälinkäällä ja Yrjö Virtasen Nummisten Ojankulmalla. 16 Markku Mäkisen museoesineidensä luovuttaminen kotiseutumuseoon. 17 Kotiseutumuseon arkisto ja sen käyttö, paloturvallisuus. 18 Sepänmäen museoalueen perustamisaloite v. 1968, Hirvihaaran kylän yhteismaa-alue ja sillä olevat rakennukset. 19 Päätiestä erkaneva Karjakuja, sen varrella olleet sikopaimenen ja lehmipaimenen asunnot, Sepänmäen alue ollut sikojen laitumena. 20 Hirvihaaran Sikopiirillä sijaitsevaksi merkitty torppa. 21 V. 1770 ruotsalainen seppä Karl Grönholm Hirvihaaraan, sopimus talollisten kanssa pajapiiristä, pajan vuokra sepäntöinä; kolme sukupolvea Grönholmeja Hirvihaarassa. 22 Grönholmin jälkeen Hirvihaaraan turkulaiset veljekset, joista toinen räätäli, sekä kaksi puuseppää, joista toinen huonekalu- ja toinen ajokaluseppä. 23 Kutojien, pitsinnyplääjien, ompelijan ja suutarin asettuminen Sepänmäkeen; 1880-luvun jälkeen n. 50 henkeä asumassa 1,5 hehtaarin alueella. 24 Sepänmäen ”käsityöläisten kulta-aika” 1920-luvulle asti, loppuminen teollistumisen myötä, viimeinen seppä kuollut 1950-luvulla. 25 Sepänmäki autiona 20 vuotta, muuttaminen ulkomuseoksi 1960-luvun lopulta lähtien. 26 Sepänmäen viimeinen seppä Sulo Vesalainen, vanhan seppä Niklanderin oppilas ja vävy. 27 Sepänmäellä ollut seitsemän sukupolvea seppiä ja puuseppiä. 28 Maalarien, muurarien ja rapparien tulo 1900-luvun alussa. 29 Sepänmäen yhteisalueen rakennusten hoito, sepän paja kyläläisten eli pajapiirin hoidossa. 30 Seppien vaihtuminen, kun edellinen ei jaksanut enää takoa. 31 Soukkiolaisten yritys houkutella Hirvihaaran hyvää seppää omaan pajapiiriinsä ja hirvihaaralaisten seppänsä pitäminen lisäetuja antamalla, sepän saamat niitty ja metsäosuus Sepänaho ja Sepänmetsä. 32 Sepän kiertäminen jouluaattona keräämässä taloista sepänanteja, lihaa, viljaa yms., sepän huuto taloon tullessa: ”Se sepälle mikä sepälle kuuluu”, pilkkanimi Annasseppä. 33 Nummisten kylän seppä Wahlbergin pilkkanimi Ottoseppä, taloista tuotiin sepälle sepänotteja. 34 Sepät takoseppiä, ei valuseppää. 35 Pyssyseppä Mäntsälässä, pyssysepän välineitä museossa. 36 Mäntsälän naisten käsityöt kuuluisia, pitsejä, verkaa ja sarkaa viety ulkomaillekin; "Taalainmaan neittyt" kiertäneet opettamassa käsitöiden tekoa 1800-luvun alussa. 37 Pitsinnypläys Mäntsälässä. 38 Sepänmäen käsityömuseossa yli 600 pitsimallia, tekotavat: nypläys, virkkaus, puikoilla kutominen, frivolité- eli käpypitsi, haarukka- eli maronkipitsi, aurinkopitsi. 39 Kalkinpoltto Nummisissa, kertoja haastatellut viimeisiä kalkkimestareita. 40 Frugårdin kartanon viimeiset omistajat, mahdolliset valokuvat museoissa. 41 Kertojan tekemä kotiseutututkimus. 42 Vesistön ja kalastuksen merkitys Mäntsälässä vähäinen. 43 Ei puuteollisuutta, raakapuun hankinta Porvoon sahoille, Eklöfillä ei kilpailijoita. 44 Mäntsälänjoen koskissa olleet sahat, kertojan isällä saha Nummisenkoskessa v. 1923-28; kartanoiden sahat koskessa. 45 Mäntsälän saha, Perttilä tullut Pukkilasta. 46 Veckmanin saha ja mylly. 47 Kirkonmäellä ollut piiskauspuu, myös mestauspaikka, teilipaalut Hyllyvänmäellä. 48 Tarinat Hyllyvänlähteestä: pyövelin kirveensä peseminen, päättömät ruumiit kuutamossa. 49 Kapulan kierrätys manttaalitaloissa ennen mestaustapahtumaa, taloista miehet terävien seipäiden kanssa mestauspölkyn ympärille, pyövelin kirveen esille otto havujen alta. 50 Kilpelän talon isännän murha, tilanhoitajan ja emännän kuolemantuomio ja mestaus, emännän vetoomus: ”Ei kahta yhden edestä!” 51 Viimeinen mestaus Suomen sodan jälkeen, isänsä murhannut Matti Hirvihaarasta; kertojan haastattelema Alanko kertonut isältään tai isoisältään kuulemansa muistitiedon rippikoulupoikien pääkallon potkimisesta teilipaikalla. 52 Piiskaukset ja häpeäpenkki, ei tietoa jalkapuun käytöstä. 53 Pelu-Heikki, kuuluisa mäntsäläläinen viulupelimanni Sälinkään Lukolta. 54 Pelu-Heikin vedonlyönti Pelu-Heikin polkan soittamisesta tuulimyllyn siipeen sidottuna myllyn pyöriessä. 55 Iivari Koskinen eli Kalkin Iivari, kertojan häissä soittanut viulunsoittaja. 56 Karusojan Kalle, laulujen tekijä ja esittäjä, viulupelimanni. 57 Klarinetinsoittaja Oiva Elomaa Ohkolassa. 58 Arvo Hormu viulunsoittajana, tanssiorkesteri Pusta. 59 Paloniemen suvussa hanurinsoittajia. 60 Anton Vainio nykyään Hyvinkäällä. 61 Mäntsäläläisen kansanmusiikin elvyttäminen, Sepän Soitto -tapahtuma ja kilpailu tunnussävelmästä. 62 Morsiuskruunujen vuokraaja, hänen asuinpaikkansa. 63 Kertojan lapsuudessa purpuriesityksiä kesäjuhlissa, juhlakansan osallistuminen purpuriin, soittajana Konsta Vuorenpää.