Suomi 2019: kulutus ja elämäntapa

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten elämäntapoja ja kulutustottumuksia kysymyksin nykyhetkestä sekä tulevaisuuden odotuksista. Lisäksi käsiteltiin paljon turvallisuuskysymyksiä ja kaikkiin edellä mainittuihin teemoihin liittyviä asenteita. Vastaajilta kysyttiin heidän käsitystään omasta elintasostaan ja kulutuksestaan (esim. taloudellinen tilanne, kulutusmahdollisuudet, yleinen hyvinvointi). Heitä pyydettiin myös samojen kysymysten avulla kuvailemaan tilannettaan viiden vuoden päästä. Lisäksi vastaajia pyydettiin vertailemaan kulutustaan "keskiarvokuluttajaan" lukuisin eri kulutustuottein. Vastaajilta tiedusteltiin mitkä asiat ja kulutushyödykkeet he kokevat välttämättömiksi sekä mitä he ovat tehneet, jos heillä on ollut taloudellisesti tiukkaa. Lisäksi tiedusteltiin mitä asioita he tekisivät enemmän, jos olisi varaa. Edelleen vastaajien kulutukseen ja elämäntapaan liittyviä asenteita kysyttiin myös erilaisin väitelausein kuten "Jokaisen pitäisi säästää pahan päivän varalle". Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin kokemusta johonkin sukupolveen, yhteiskuntaluokkaan tai puolueen ideologiaan kuulumisesta. Tämän lisäksi kysyttiin vastaajien yhteenkuuluvuuden tunnetta suhteessa erilaisiin yhteisöihin (esim. työyhteisö, seurakunta). Edelleen vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa onnellisuutta, terveyttä ja elämään tyytyväisyyttä. Vastaajilta tiedusteltiin erilaisista riskeistä, epävarmuustekijöistä sekä turvallisuudesta. Heiltä kysyttiin, missä määrin erilaiset asiat ovat riskejä tai epävarmuuden lähteitä yhteiskunnassa (esim. terrorismi, tuloerojen kasvu). Vastaajilta kysyttiin myös missä määrin he kannattavat tai vastustavat erilaisia poliittisia toimia. Lopuksi tiedusteltiin sekä vastaajan omia että kotitalouden yhteenlaskettuja tuloja ja lainoja. Vastaajilta kysyttiin lisäksi heidän suhtautumisestaan kyselytutkimuksiin. Taustatietoina aineistossa ovat muun muassa sukupuoli, ikä, asuinalue, siviilisääty, kotitalouden koko, lasten määrä, koulutus, pääasiallinen toiminta, ammattitiedot, yhteiskuntaluokka ja puoluekanta.

本研究通过问卷的方式，对芬兰居民的日常生活习惯和消费模式进行了全面梳理，涵盖了当前时态及对未来预期的探讨。此外，研究亦深入触及众多安全议题以及与前述主题相关的各种态度。调查对象被询问其对自身生活水平和消费观念的看法（例如，经济状况、消费能力、整体福祉）。受访者亦被要求利用相同问题来描绘五年后的个人状况。同时，他们还被要求通过与“平均消费者”的比较，来评估自己在众多消费产品上的消费行为。调查中还涉及受访者认为哪些事项和消费品是必不可少的，以及他们在经济紧张时采取了哪些措施。此外，还询问了受访者如果经济宽裕，他们愿意增加哪些方面的消费。进一步地，还通过不同的论断语句，如‘每个人都应该为不幸的日子储备’，来探究与消费和生活方式相关的态度。接着，调查对象还被询问了他们对某一特定世代、社会阶层或政党意识形态的认同感。除此之外，还调查了受访者对各类社会群体的归属感（例如，工作团队、教会）。此外，还要求受访者评估自己的幸福感、健康水平和生活的满意度。调查中还涉及了不同风险和不确定性因素，以及对安全的考量。受访者被询问，在多大程度上，各种事件被视为社会中的风险或不确定性来源（例如，恐怖主义、收入差距的扩大）。此外，还询问了受访者对各种政治措施的支持或反对程度。最后，调查了受访者和家庭的总收入和贷款情况。受访者还被询问了他们对问卷调查的态度。此外，数据中还包含了性别、年龄、居住区域、婚姻状况、家庭规模、子女数量、教育程度、主要活动、职业信息、社会阶层和政治倾向等背景信息。