Uskonto ja uskonnollisuus Venäjällä 1999

Tutkimuksessa on kartoitettu venäläisten käsityksiä uskonnosta, moraalista ja arvoista 1990-luvun loppupuolella. Heiltä on kysytty erilaisin kysymyksin, miten tärkeänä elämässä he pitävät työtä, perhettä, ystäviä tai tuttavia, vapaa-aikaa, politiikkaa ja uskontoa. Heiltä tiedusteltiin myös millaisia ihmisiä he eivät halua naapureikseen ja miten he suhtautuvat eri kansallisuuksia edustaviin ihmisiin. Lisäksi kysyttiin arviota siitä, auttavatko ihmiset toisiaan enemmän tai vähemmän kuin 10 vuotta aikaisemmin. Samoin kysyttiin heidän tyytyväisyyttään elämään nyt, viisi vuotta aikaisemmin ja viiden vuoden kuluttua. Lisäksi kysyttiin arviota siitä, miksi maassa on köyhiä ja mistä se johtuu. Työhön liittyen vastaajilta kysyttiin, mitkä taloudelliset ja sosiaaliset tekijät ovat tärkeimpiä heille työssä. Vastaajilta kysyttiin myös, mikä rooli omistajilla, valtiolla ja työntekijöillä pitäisi olla yrityksen omistussuhteissa ja yritysjohdon valinnassa. Useat kysymykset koskivat elämän tarkoitusta ja vastaajien uskonnollisuutta, kirkossakäyntiä ja suhtautumista kirkkoon. Osa kysymyksistä oli osoitettu vain muslimeille. Lisäksi kysyttiin heidän perhesuhteistaan ja perheen merkityksestä elämässä sekä oliko vastaajilla samat asenteet suhteessa uskontoon, moraaliin, politiikkaan ja seksuaalisuuteen kuin puolisollaan ja vanhemmillaan. Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät hyvän avioliiton kannalta mm. uskollisuutta, aineellista hyvää, samaan sosiaalisen kerrostumaan kuulumista, keskinäistä kunnioitusta, samaa poliittista katsomusta, seksuaalista tyytyväisyyttä, lapsia ja kotitöiden jakamista. Lapsiin liittyen kysyttiin lasten todellista ja toivottua lukumäärää perheessä, suhtautumista lastenkasvatukseen, käsityksiä lasten ja vanhempien suhteesta sekä sitä, millaisia arvoja vanhempien tulisi siirtää lapsiinsa. Lisäksi kysyttiin vastaajien asenteita äitien työssäkäyntiin sekä puolisoiden rooleihin perheessä. Suhtautumisesta politiikkaan ja poliittisesta osallistumisesta oli useita kysymyksiä. Lisäksi kysyttiin käsityksiä maan tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Ihmisten moraalikäsityksiin liittyen kysyttiin useista asioista, mm. matkustamisesta julkisella kulkuneuvolla ilman lippua, huumeiden käytöstä, valehtelusta, prostituutiosta, itsemurhasta ja eutanasiasta. Vastaajilta kysyttiin myös, tuntevatko he olevansa asuinpaikkakuntansa, laajemman alueen, kansallisuuden, Venäjän, Euroopan vai koko maailman asukkaita ja miten ylpeitä he ovat Venäjän kansalaisuudesta. Joukko kysymyksiä käsitteli Venäjän taloudellista ja poliittista elämää sekä käsityksiä entisestä Neuvostoliitosta ja Venäjän tulevaisuudesta. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, työpaikka, lapsuuden asuinpaikka, perheen koko, tulot, kansallisuus, jäsenyys poliittisessa puolueessa ja poliittiset näkemykset.

本研究对20世纪90年代末俄罗斯民众关于宗教、道德和价值观的认知进行了梳理。通过多样化的提问方式，调查了受访者对工作、家庭、朋友、闲暇时间、政治和宗教在生活中的重要性的看法。此外，还探讨了受访者不希望成为邻居的个体类型，以及他们对不同国籍人士的态度。调查还涉及对人与人之间相互帮助程度的评价，与10年前相比的变化，以及对当前生活、五年前生活和五年后生活的满意度的评估。关于国家贫困的原因，以及由此产生的后果，也进行了询问。在职业方面，受访者被问及哪些经济和社会因素对他们在工作中的重要性。同时，还询问了在企业的所有权结构和企业管理层选拔中，所有者、国家和员工应扮演何种角色。多项问题涉及生命的意义、受访者的宗教信仰、教堂参与度及其对教堂的态度。其中一些问题专门针对穆斯林。关于家庭关系和其在生活中的重要性，以及受访者与配偶、父母在宗教、道德、政治和性取向上的相似性，也进行了调查。此外，还询问了受访者对美满婚姻的看法，包括忠诚、物质财富、社会阶层的一致性、相互尊重、政治观点的一致性、性满足、子女和家务分工等方面的重要性。在子女方面，调查了家庭成员的实际和期望数量、对子女教育的态度、对子女与父母关系的看法，以及父母应传递给子女的价值观。此外，还询问了受访者对母亲职业的看法以及配偶在家庭中的角色。关于政治参与和公共事务，有多项问题。此外，还询问了对国家未来和社会发展的看法。在道德观念方面，涉及多个方面，例如无票乘坐公共交通、药物滥用、欺诈、卖淫、自杀和安乐死。受访者还被问及他们是否觉得自己是居住地的居民、更广泛的地区的居民、本国居民、俄罗斯居民、欧洲居民或全球居民，以及他们对俄罗斯国籍的自豪感。一系列问题关注了俄罗斯的经济和政治生活，以及对前苏联和俄罗斯未来发展的看法。背景变量包括性别、年龄、教育、职业、工作场所、童年居住地、家庭规模、收入、国籍、政党成员资格和政治观点等。