Kansalaiskeskustelu koronarajoituksista ja -suosituksista 2021

Aineisto koostuu kolmesta eri kyselystä, joilla kartoitetaan suomalaisten näkemyksiä hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä ennen järjestettyä asiantuntijoiden kuulemista ja kansalaiskeskustelua sekä näiden jälkeen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiantuntijoiden kuuleminen ja puntaroiva kansalaiskeskustelu vaikuttavat kansalaisten käsityksiin hallituksen koronatoimien hyväksyttävyydestä. Kansalaiskeskustelu on osa PALO-hankkeen alla toteutettavaa tutkimushanketta "Preparing for the next waves: towards cooperative and legitimate pandemic governance in Europe". Kyselyn alussa vastaajilta kartoitettiin, ovatko he halukkaita osallistumaan kaksipäiväiseen kansalaiskeskusteluun. Seuraavaksi siirryttiin kysymään vastaajien mielipiteitä koronaviruksen torjuntaan liittyvistä rajoituksista sekä erinäisistä suosituksista ja määräyksistä, joita viranomaiset ovat antaneet. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka tarkasti he ovat seuranneet koronavirukseen liittyvää uutisointia eri medioista. Edelleen kysyttiin luottamuksesta eri tahoihin koronatilannetta koskevan tiedon lähteinä. Tämän jälkeen vastaajilta tiedusteltiin, minkälaisia tunteita koronatilanne herättää. Lisäksi kyselyssä kartoitettiin vastaajan faktatietämystä koronavirustilanteeseen liittyen. Ensimmäisen kyselyn lopussa kysyttiin taustatietoja, ja esimerkiksi vastaajan puoluekantaa. Kansalaiskeskusteluun jatkavat osallistujat oli ennalta jaettu satunnaisesti kahteen eri ryhmään, joista ryhmä 1 kuuli ensimmäisenä päivänä perusoikeuksien ja yhteiskuntatieteen asiantuntijoita ja toisena päivänä terveydenhuollon ja kansanterveyden asiantuntijoita, kun taas ryhmä 2 kuuli asiantuntijat päinvastaisessa järjestyksessä. Tämän koeasetelman avulla tutkittiin sitä, vaikuttaisivatko asiantuntemuksen ala ja asiantuntijakuulemisen järjestys osallistujien koronatoimia koskeviin mielipiteisiin. Osallistujat vastasivat kummankin päivän jälkeen kyselyyn, jossa esitettiin osaksi samoja kysymyksiä kuin ensimmäisessä kyselyssä. Kyselyissä tiedusteltiin lisäksi esimerkiksi sitä, kuinka paljon enemmän vastaajat kokevat tietävänsä koronaviruksen torjumiseen liittyvistä rajoituksista ja suosituksista kyseisten keskustelujen jälkeen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan pienryhmäkeskustelujen toimivuutta. Taustamuuttujia aineistossa ovat sukupuoli, paikkakuntatyyppi, korkein koulutus, pääasiallinen toiminta, kotitalouden tulot, kotitalouden koko, lasten lukumäärä ja puoluekanta. Kansalaiskeskusteluun osallistuneilla taustamuuttujia ovat lisäksi syntymävuosi ja maakunta.

本数据集由三个不同的问题组成，旨在映射芬兰民众对政府新冠防控措施可接受性的看法，调查时间分别在专家咨询和公众讨论之前及之后。研究旨在探究专家咨询和公众讨论如何影响民众对政府新冠防控措施可接受性的认知。该公众讨论是作为“为下一波疫情做好准备：迈向欧洲合作与合法的疫情治理”研究项目的一部分进行的。在调查开始时，研究人员调查受访者是否愿意参加为期两天的公众讨论。随后，调查转向询问受访者对新冠防控相关限制、建议和规定的看法。此外，还向受访者询问他们如何密切关注不同媒体对新冠的新闻报道。紧接着，调查还涉及受访者对新冠疫情期间不同信息来源的信任程度。之后，调查进一步询问受访者对新冠形势产生的情感反应。此外，调查还旨在评估受访者关于新冠形势的事实知识。在第一次调查结束时，还收集了受访者的背景信息，例如政治立场。参加公众讨论的参与者被随机分配到两个不同的组别，其中组别1在第一天听取了基础权利和社会科学专家的意见，第二天听取了卫生和公共卫生专家的意见，而组别2则按照相反的顺序听取专家意见。通过这种实验设置，研究人员旨在检验专家知识领域和专家咨询顺序是否会影响参与者对政府新冠防控措施的看法。参与者分别在两天结束后回答了调查，其中包含与第一次调查部分相同的问题。此外，调查还询问了受访者参与讨论后对新冠防控相关限制和建议的了解程度增加多少。受访者还被要求评估小组成员讨论的有效性。数据集中的背景变量包括性别、居住地类型、最高学历、主要活动、家庭收入、家庭规模、子女数量和政治立场。参与公众讨论的受访者还提供了出生年份和居住地区作为背景变量。