Suomalaisten hyvinvointi ja palvelut 2009

Suomalaisten Hyvinvointi ja Palvelut (HYPA) -kysely on paneelimuotoinen kyselytutkimus, jossa yhdistetään puhelin- ja käyntihaastatteluja, postikyselyjä ja rekisteriaineistoja. Tutkimuksen tavoitteena on tarjota ajan tasalla olevaa, luotettavaa ja kattavaa tutkimusaineistoa suomalaisten hyvinvoinnista ja hyvinvointipalveluiden käytöstä. Tämä aineisto käsittää vuonna 2009 tehtyjen haastatteluiden sekä postikyselyjen vastaukset. Puhelinhaastattelun kysymykset käsittelivät hyvinvointia, sosiaalisia suhteita, terveyttä ja terveyspalveluita, sosiaalipalveluita, läheisapua sekä elämänlaatua. Hyvinvointia käsittelevät kysymykset koskivat subjektiivista eli koettua elintasoa sekä asumista. Sosiaalisista suhteista tiedusteltiin kysymällä vastaajan lähipiirin kuuluvista henkilöistä sekä osallisuudesta. Vastaajalta kysyttiin muun muassa omia kokemuksia siitä, tunteeko vastaaja itsensä yksinäiseksi. Terveyttä ja terveyspalveluita koskevissa kysymyksissä lähdettiin liikkeelle vastaajan omasta terveydentilasta. Vastaajalta kysyttiin omista sairauksista tai muista vammoista. Seuraavaksi kysyttiin terveyspalveluista kartoittamalla vastaajan lääkärissä käymistä, kuten onko vastaaja käynyt viimeisten 12 kuukauden aikana terveyskeskuslääkärillä, yksityislääkärin vastaanotolla tai sairaalan poliklinikalla ja jos on, niin kuinka monta kertaa. Vastaajaa pyydettiin määrittelemään asioita, jotka mahdollisesti ovat haitanneet hoidonsaamista, kuten rahan puute, palveluiden puute tai palveluiden etäisyys. Myös kokemuksia hoitoon pääsyn odotusajoista tiedusteltiin. Lopuksi terveyttä koskevissa kysymyksissä vastaaja sai arvioida julkisten- ja yksityisten terveyspalveluiden laatua. Sosiaalipalveluita kartoitettiin esittämällä kysymyksiä väestöön yleensä ja palveluiden käytännön toteutukseen liittyen. Vastaajaa pyydettiin arvioimaan sosiaalipalveluiden tilaa Suomessa sekä omaa luottamusta erilaisten palveluiden saamiseen, kuten lasten päivähoitopaikan, toimeentulotuen tai vammaispalveluiden saamiseen niitä tarvittaessa. Myös mielipidettä verorahojen kohdentamisesta erilaisiin sosiaalipalveluihin tiedusteltiin. Sosiaalipalveluiden käytännön toteutusta koskevissa kysymyksissä pyydettiin arviota sosiaalipalveluita hakeneilta henkilöiltä palvelusta peritystä maksusta, palvelun riittävyydestä ja palvelun saamiseen kuluneesta ajasta. Vastaaja sai arvioida lisäksi näkemyksiään sosiaalitoimessa tapahtuvaan asiointiin liittyen, kuten jonottamiseen, virastojen aukioloaikoihin ja palvelun laatuun. Läheisapua ja elämänlaatua käsiteltiin omaishoitajuutta ja henkilökohtaista hyvinvointia tiedustelevilla kysymyksillä. Vastaaja sai arvioida millainen palveluiden laatu on niiden omaisten kohdalla, joiden omaishoitajana vastaaja itse toimii. Omaa elämänlaatua vastaaja sai arvioida terveyteen, keskittymiseen, tyytyväisyyteen ja liikuntakykyyn peilaten. Postikyselyssä kartoitettiin vastaajan sairauksia, vakuutuksia, mielipiteitä terveyspalveluista ja sosiaaliturvasta sekä terveydentilaa. Vastaajalta kysyttiin aluksi sairastumisesta arkipäivinä ja sairasvakuutuksen tyypistä. Seuraavaksi kysyttiin oman kotikunnan sairaanhoidon ja terveyspalvelujen parantamisnäkemyksiä. Vastaajalta kysyttiin lisäksi miten terveyden- ja sairaanhoitoa tulisi ensisijaisesti rahoittaa. Mielipiteitä sosiaaliturvasta kartoitettiin sosiaaliturvan tasoa, sen järjestämisvastuuta sekä verorahojen kohdentamista eri sosiaaliturvan palveluihin tarkastelemalla. Vastaajalta kysyttiin myös kokemuksia siitä, aiheuttavatko käytettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut taloudellisia ongelmia. Seuraavaksi kysyttiin terveydentilaan liittyviä kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kattavasti arvioimaan omaa terveyttään muun muassa liikkumiskyvyn, näön, kuulemisen, hengittämisen, nukkumisen syömisen, puhumisen, muistin ja elintoimintojen näkökulmasta. Vastaaja sai arvioida esimerkiksi vastaako oma liikuntakyky niin sanottua normaalia vai onko arjen liikunnassa, kuten kävelemisessä ja portaiden nousemisessa, lieviä haasteita vai onko liikkuminen itsenäisesti täysin mahdotonta. Lisäksi vastaajalta kysyttiin tavanomaisista arjen toiminnoista suoriutumisesta, mielialasta, sukupuolielämästä sekä omasta energiatasosta. Lopuksi terveyteen liittyen kysyttiin vielä suunterveydestä. Taustamuuttujina olivat kotitalouden koko, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi ja asuinpaikkakunnan tyyppi. Lisäksi aineistossa ovat mukana rekisterimuuttujat maakunta, kuntaryhmä, sairaanhoitopiiri, kotitalouden käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2009 sekä koulutustaso (3-luokkainen ISCED-luokittelu).

芬兰人健康与福利（HYPA）调查是一项基于面板的调查研究，融合了电话访谈、面对面访谈、邮寄问卷和登记数据。该研究的宗旨在于提供最新、可靠且全面的研究数据，以反映芬兰人民的健康状况及其对福利服务的利用情况。该数据集涵盖了2009年进行的访谈和邮寄问卷的回应。电话访谈的问题涉及健康、社会关系、医疗保健、社会福利、紧急援助以及生活质量。与健康相关的问题涉及主观的生活质量感和居住条件。在社会关系方面，通过询问受访者身边的人物以及参与感来了解。例如，询问受访者是否感到孤独。在健康和医疗保健方面的问题从受访者的健康状况出发。询问受访者自己的疾病或伤害。接着，通过调查受访者在医生处就诊的情况，如在过去12个月内是否曾去过社区卫生服务中心、私人诊所或医院的急诊室，以及访问的次数。询问受访者可能阻碍其获得治疗的因素，如资金不足、服务缺失或服务距离。同时，也询问了治疗预约等待时间的体验。最后，在健康问题方面，受访者被要求评估公共和私人医疗保健服务的质量。在社会福利方面，通过提出与人口总体及服务实际执行相关的问题来描绘。受访者被要求评估芬兰社会福利的现状以及获得不同服务的信心，如儿童日托、生活补助金或残疾人服务。此外，还调查了受访者对税收资金分配到不同社会福利的看法。在社会福利的实际执行问题中，要求从寻求社会福利的人的角度评估服务费用、服务的充分性和获得服务所需的时间。受访者还就社会福利方面的观点进行了评估，如排队、政府机构的办公时间以及服务质量。在紧急援助和生活质量方面，通过询问家庭护理和个人福祉相关的问题来探讨。受访者被要求评估作为家庭护理者所提供服务的质量。个人生活质量从健康、专注力、满意度、运动能力等方面进行评估。在邮寄问卷中，调查了受访者的疾病、保险、对医疗保健和社会福利的看法以及健康状况。首先询问了日常生活中的疾病和健康保险类型。接着询问了受访者对改善居住地医疗保健和福利服务的看法。此外，还询问了如何优先资助医疗保健和福利服务。在社会福利方面，通过考察社会福利水平、组织责任以及税收资金在不同社会福利服务中的分配来调查。受访者还被询问了使用的社会保障和医疗服务是否导致经济问题。接下来是关于健康状况的问题。受访者被要求从行动能力、视力、听力、呼吸、睡眠、饮食、言语、记忆和生命功能等多个方面全面评估自己的健康状况。受访者还被要求评估自己的运动能力是否与所谓的正常水平相符，或者在日常活动中，如行走和爬楼梯时是否遇到轻微的挑战，或者是否完全无法独立行动。此外，还询问了日常活动、情绪、性生活以及个人能量水平。最后，在健康方面还询问了足部健康。背景变量包括家庭规模、职业、性别、出生年份和居住地的类型。此外，数据中还包含了登记变量，如地区、城市群体、卫生保健区、2009年家庭可支配收入以及教育水平（3级ISCED分类）。