Eduskuntavaalitutkimus 2019

Eduskuntavaalitutkimus 2019 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutkijoiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös kansalaisaloitteesta, Suomen tulevaisuuden näkymistä ja vaikuttamisen erilaisista tavoista. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastatteluaineistosta ja vastaajien itse täyttämästä perävaunulomakeaineistosta. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta (5-moduuli). Aineistonkeruun rahoitti Oikeusministeriö. Aluksi kysyttiin, kuinka kiinnostunut vastaaja on politiikasta ja paljonko hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Vastaajan mielipiteitä kartoitettiin asenneväittämin, joissa kysyttiin äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista ja puolueista. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan mahdollista puoluejäsenyyttä ja sitä, onko hän allekirjoittanut valtiollisen tason kansalaisaloitetta. Vastaajalle esitettiin vielä väittämiä poliittisen vaikuttamisen tavoista ja mahdollisuuksista sekä Suomen tulevaisuuden suunnasta. Tulevaisuuteen liittyvissä väittämissä olivat esillä muun muassa kaksikielisyys, monikulttuurisuus, tuloerot ja ympäristökysymykset. CSES-osion alussa esitettiin väittämiä mm. poliitikkojen toiminnasta ja maahanmuutosta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, mitä piirteitä he pitävät tärkeinä siinä, että henkilöä voidaan pitää suomalaisena. Vastaajat myös arvioivat, kuinka hyvin Sipilän hallitus onnistui toiminnassaan edellisellä vaalikaudella. Vastaajilta kysyttiin, mikä puolue edustaa parhaiten heidän omia näkemyksiään ja mitä puoluetta ja ehdokasta he äänestivät 2019 eduskuntavaaleissa. Vastaajat myös kertoivat, mitkä asiat vaikuttivat ehdokkaan ja puolueen valintaan. Vastaajilta kysyttiin mielipiteitä suomalaisista puolueista ja niiden puheenjohtajista. Vastaajia myös pyydettiin asettamaan puolueet ja itsensä vasemmisto-oikeisto-akselille. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, voiko ihmisiin heidän mielestään luottaa ja kuinka paljon he luottavat eri tahoihin, kuten presidenttiin, puolueisiin, eduskuntaan, tiedotusvälineisiin tai virkamiehiin. Tämän jälkeen esitettiin muutama poliittista tietotasoa mittaava kysymys. Käyntihaastattelua seuranneessa perävaunulomakkeessa kysyttiin, miten puolueiden tavoitteet erottuivat toisistaan mm. työllisyyttä, verotusta, ympäristöä, vanhustenhoitoa ja koulutusta koskevissa asioissa. Vastaajat myös arvioivat, miten edellinen hallitus oli onnistunut hoitamaan samoja asioita ja mitkä niistä kiinnostivat vastaajia eniten. Vastaajat ottivat kantaa ajankohtaisia poliittisia kysymyksiä koskeviin väittämiin, jotka käsittelivät Euroopan unionia, demokratiaa, Natoa, samaa sukupuolta olevien oikeuksia ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Seuraavaksi vastaajat kertoivat erilaisista tietolähteistä, jotka olivat olleet tarpeellisia äänestyspäätöksen muodostumiselle. Vastaajat arvioivat vaalihäirintään liittyviä väitteitä ja kertoivat, olivatko havainneet vaalihäirintää vuoden 2019 vaaleissa tai pitävätkö sitä todennäköisenä tulevaisuudessa. Vastaajat kertoivat median seuraamisestaan, sosiaalisen median käytöstä sekä siitä, mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja he olivat tehneet, esimerkiksi allekirjoittaneet kansalaisaloitteen tai osallistuneet poliittisen puolueen tai muun yhteiskunnallisen järjestön toimintaan. Tämän jälkeen kysyttiin vastaajien käsityksiä siitä, kumpaa sukupuolta oleva poliitikko, mies vai nainen, kykenee toimimaan paremmin eri politiikan osa-alueilla. Vastaajat myös arvioivat, miten Sipilän hallituksen vaalilupauksen olivat toteutuneet heidän mielestään. Lopuksi vastaajat arvioivat niin Suomen talouden tilannetta kuin tyytyväisyyttä omaan taloudelliseen tilanteeseen ja elämään yleensä. Vastaajilta kysyttiin vielä eri ryhmiin samastumisesta ja omista luonteenpiirteistä. Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustatietoja aineistossa ovat syntymävuosi, sukupuoli, koulutusaste, siviilisääty, yleinen terveydentila, ammattiliittoon kuuluminen, elämäntilanne, ammatti ja ammattiryhmä, työskentelysektori, kotitalouden yhteenlasketut vuositulot, kotitalouden henkilömäärä ja lasten määrä, uskonnollisuus, uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen, äidinkieli, vähemmistöön kuuluminen, kotikunta, vaalipiiri ja maakunta.

《2019年芬兰议会选举研究》旨在描绘芬兰民众的政治参与度、政治态度、政党支持率、候选人及政党选择以及投票参与度。由选举研究员汇编的数据集涵盖了关于公民倡议、芬兰未来展望及影响力不同方式的问题。数据集由两部分组成，即议会选举后收集的访问访谈数据和受访者自行填写的流动车票数据。访问访谈数据包括芬兰在国际CSES项目（5模块）中的部分。数据收集由司法部资助。首先询问了受访者对政治的兴趣程度及其对不同媒体中议会选举的关注程度。还询问了他们多久与他人讨论政治、他们的政党立场是否稳定以及他们认为属于哪个社会阶层。通过态度陈述调查了受访者的观点，其中涉及选举、民主、国会议员和政党。接着调查了受访者可能的政党成员资格以及是否签署了国家级公民倡议。向受访者提出了关于政治影响力方式和芬兰未来方向的陈述。在涉及未来的陈述中，包括双语言、多元文化、收入差距和环境问题。CSES部分初始提出了关于政治家行为和移民的陈述。受访者被要求评估他们认为哪些特质是界定个人为芬兰人的关键。受访者还评估了Sipilä政府在上个选举周期中的表现。受访者被问及哪个政党最能代表他们的观点，以及他们在2019年议会选举中投票给了哪个政党和候选人。受访者还说明了影响他们选择候选人和政党的因素。受访者对芬兰政党及其领导人的看法进行了评估，并要求他们在左翼-右翼轴上定位政党和自己。接下来，受访者被问及他们是否相信人类，以及他们对不同实体（如总统、政党、议会、媒体或公务员）的信任程度。随后，提出了一些衡量政治知识水平的问题。在访问访谈之后的流动车票中，询问了政党目标在就业、税收、环境、老年护理和教育等领域的区别。受访者还评估了前政府在这些事务上的表现以及哪些事务最吸引他们的注意。受访者对涉及欧洲联盟、民主、北约、同性恋者的权利和气候变化应对的时政陈述表示了立场。接下来，受访者讲述了他们在形成投票决策过程中使用的信息来源。受访者评估了与选举干预相关的陈述，并说明了他们在2019年选举中是否观察到选举干预或认为其可能性。受访者讲述了他们对媒体的关注、社交媒体的使用以及他们参与的社会参与形式，例如签署公民倡议或参与政党或其他社会组织的活动。随后，询问了受访者对男女政治家在不同政治领域表现能力的看法。受访者还评估了Sipilä政府的竞选承诺是否得到实现。最后，受访者评估了芬兰的经济状况以及他们对自身经济状况和生活的整体满意度。受访者还被问及对不同群体的认同以及他们的个人性格特征。研究数据集中的k开头的变量是国家级议会选举研究的内容变量，q开头的变量是国际CSES表格的内容变量，p开头的变量是流动车票的变量，a开头的变量是国际CSES表格的管理变量，而d开头的变量是背景变量。背景信息包括出生年份、性别、教育程度、婚姻状况、健康状况、加入工会的状况、生活状况、职业和职业群体、工作部门、家庭总年收入、家庭成员人数、孩子的数量、宗教信仰、宗教团体成员身份、母语、少数群体成员身份、居住地、选区、地区。